Tehtäväkiertoa nimitetään usein asiasanoituksissa työkierroksi. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta löytyy työkierto-asiasanalla kuusi viitettä: Tampereen yliopiston julkaisema Journalismin muutoskaruselli (1999), Suomen kuntaliiton Liikettä kuntien työelämään (1995), Juha Varilan Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen (1992), Oulun yliopiston julkaisemat Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä (1992) ja Joustava työura (1992), seminaariraportti nimeltä Joustava työura (1992) sekä Henkilötoimikunnan mietintö nimeltä Liikkuvuutta hallintoon (1989). Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy katkaistulla hakusanalla työkier* 17 lehtiartikkeliviitettä. Voit tehdä haun Aleksista joko itse kirjaston työasemilla tai pyytää...
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä:
Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'.
Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta.
Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista.
Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta.
Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja...
Ruoanlaitossa ja leivonnassa konjakkia käytetään tavallisesti arominantajana. Keittiökonjakiksi kannattaa valita nuori VS- tai VSOP-tisle, sillä nuorten tisleiden hedelmäinen aromi sopii ruoanlaittoon mausteisia XO-konjakkeja paremmin.
Lähde:
Antti Uusitalo, Konjakki
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Hei,
Kyseessä lienee Hannele Wida. Hän julkaisi levyllisen suomalaista musiikkia ranskaksi 2001 ja vieraili samana vuonna Tuttu juttu -ohjelmassa.
Levyllä ovat kappaleet: Sous le ciel boreal (= Rakovalkealla), Gosse de Carelie, Un (= Heili Karjalasta), Canotier de grand-pere, Le (= Isoisän olkihattu), Rozy (= Tulipunaruusut), Blancs bouleaux, Les (= Folkvisa, yksinlaulu op.90/1 (Miss soutaen tuulessa / Där björkarna susa), Valse de Helsinki (= Espalla kukkii rakkaus), Reve bleu (= Sininen uni), Fille du savetier, La (= Suutarin tyttären pihalla), Melodie d'automne (= Höstvisa / Syyslaulu), Hilu, hilu (tässä: Hilu-hilu).
Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu.
Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).
Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950).
https://finna.fi/Record/anders.433354
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954
https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html
https://www.britannica.com/animal/great-auk
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
Pään suomujen ja muodon perusteella sanoisin, että kyseessä on kyy. Rantakäärmeellä ei pitäisi olla päälaella pieniä suomuja ja päänkin pitäisi olla soikeampi. Kuvan käärmeen silmäterä on kyllä omituisen paksu, joten ihan varmaa lajintunnistusta ei pysty tekemään.
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Kouvolan pääkirjastossa on kyseistä romaania useita kappaleita hyllyssä. Ne ovat romaanihyllyssä tekijän mukaan m-kirjaimen kohdalla. Romaanin kirjoittaja on Timo K. Mukka.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
