Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt kaksi Rumin tekstejä yhteen kokoavaa teosta: Ruokopillin tarinoita ja Rakkaus on musta leijona. Kummastakaan näistä ei löytynyt mitään, mikä vastaisi kuvattua runoa. Sen sijaan runosta on olemassa Marjut Forsellin todennäköisesti englannista käännetty suomennos nimeltä Majatalo:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytaisin-parhaan-suomenki…
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka"....
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Helmet-sivustolta saat listan tietyn kirjaston lehdistä näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…;
Samalla tavoin voit hakea tietyn kirjaston sanomalehtiä. Tässä esimerkiksi Itäkeskuksen kirjaston sanomalehdet:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanomalehdet__Ff%3Afacetme…
Kysymyksen Tunström-sitaatti ei ole runo, vaan katkelma romaanista Berömda män som varit i Sunne. Suomeksi teos on julkaistu Arto Häilän suomentamana nimellä Kuuvieras.
"Kun äidit kuolevat, ihmisiltä katoaa yksi ilmansuunta. Silloin katoaa joka toinen hengenveto, kokonainen aukea. Kun äidit kuolevat, kaikkialla kasvaa vesakkoa." (s. 41-42)
Talvisotaa edeltäviä karttoja Kuusamosta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista: https://www.doria.fi/handle/10024/79170/browse?type=subject&value=Kuusamo
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään.
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja on lainattavissa mm. Seinäjoen pääkirjastosta. Kysyessä kannattaa mainita kirjan ISBN-tunnus 952-90-6122-6, sillä samannimisiä kirjoja on useita.
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Kirjan suomenkielinen nimi on Valkeiden kukkien lehto.
Vastaus löytyy HelMetin kautta kirjoittamalla joko uudenmalliseen hakulomakkeeseen http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin tai perinteisen HelMet-haun http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/X sanahakuun alkuteoksen nimi. Huomaa, että se on "Whitethorn Woods" (kysymyksessäsi nimestä puuttuu kaksi kirjainta, mikä ehkä on vaikeuttanut teoksen löytämistä).
Perinteisessä HelMet-haussa teosten erikieliset käännökset siis löytyvät sanahaussa teoksen alkukielisellä nimellä, kun taas nimekehaku löytää nimekkeet vain annetulla kielellä. Uudessa hakulomakkeessa puolestaan ei käytettävissä olekaan muita hakutapoja kuin sanahaku.
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Nykyisin yleisen tapa etsiä "nuoruuden ystäviä" on Facebook. Sieltä voi tietysti etsiä tuntemiaan ihmisiä nimellä. Ainakin, jos olet viettänyt nuoruutesi suhteellisen pienellä paikkakunnalla, voit yrittää etsiä tuttujasi paikkakuntakohtaisista ryhmistä. Kyselemällä voit löytää myös nimensä vaihtaneita tuttujasi. Myös joidenkin koulujen entisille oppilaille on perustettu Facebook ryhmiä. Esimerkiksi Helsingin I Normaalikoulun oppilaille.
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä kaukolainaus muista kirjastoista on mahdollista.
Musiikkiaineiston kaukolainatilauksen voi tehdä verkossa http://lastukirjastot.fi/kaukolainapyynto
tai Lahden pääkirjaston musiikkiosastolla. Tällä hetkellä musiikin palvelupiste on osaston remontin takia lehtisalissa.
Kotimainen kaukolaina maksaa Lahden kaupunginkirjastossa viisi euroa.
Lahden pääkirjaston aikuisten osaston varattavien asiakastietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos koneissa on jotain vikaa/huoltotarvetta, kannattaa asiasta kertoa henkilökunnalle, jotta tiedämme, minkä osaston tietokoneella ongelmia on ilmennyt.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat lisäravinteita käsittelevät teokset: Männistö, Harri: Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun (2014) ja Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa: suorituskykyyn ja kehon koostumukseen vaikuttavat aineet (2007). Tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta on tehty mm. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella, esim. Sallinen, Janne: Kreatiinin ja natriumkarbonaatin vaikutuksia toistettuun maksimaaliseen uintisuoritukseen (2001). Sallisen teos on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Ryhmän tarkkaa perustamispäivämäärää en onnistunut löytämään, mutta Talouselämä-lehdessä, joka on ilmestynyt 16.6.2006, sanotaan:
"Kari Puron johtama ryhmä on neuvotellut 15 vuotta kaikki Suomen työeläkejärjestelmän uudistukset. Ryhmällä on legendaarinen maine."
Puron itsensä kerrotaan sanoneen näin:
"1990-luvun alussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät minua hoitamaan kokoonkutsumista."
Näiden tekstien perusteella näyttäisi siis siltä, että ryhmä olisi perustettu vuonna 1991.
