Termi, jota kuvailemastasi musiikista käytetään, on aleatorinen musiikki (englanniksi aleatory, aleatory music, joskus myös aleatoric music). Termi pohjautuu latinan sanaan alea, joka tarkoittaa arpaa. Kirjastoissa käytössä olevassa musiikin asiasanastossa termi on määritelty näin: ”1950-luvulla alkunsa saanut sävellys- ja esitystekniikka, jossa teoksen osa tai koko teos muodostuu säveltäjän tai esittäjän (esittäjien) sattumanvaraisten valintojen mukaan.” Tässä yhteydessä käytetään myös termejä indeterminismi (indeterminacy, indeterminate music) ja sattumamusiikki (chance music).
Suuressa musiikkitietosanakirjassa (Weilin & Göös, 1989), osassa 1, on Juhani Nuorvalan kirjoittama tiivis artikkeli aleatorisesta musiikista (s. 49-51)....
Pykälän merkissä kidutusvälineen näki puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec: "Jo pykälän merkki on kidutusvälineen näköinen." Ajatelma sisältyy Lecin 50- ja 60-luvulla kirjoittamia "siistimättömiä mietteitä" sisältävään suomennoskokoelmaan Vastakarvaan (Weilin+Göös, 1968), suomennos on Tuomas Anhavan ja Ville Revon.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy ainakin pari viitettä digi-TV:stä: Digi-tv-työryhmä: Digitaalinen televisio ja Suomi sekä Ikonen, Ari: Digitaaliohjelmaa tv-satelliiteista. Lisääkin löytyy varmasti, mutta tässä alustavasti tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös lehtiartikkeliviitetietokantoja mm. Aleksi ja Arto ja niistä näytti löytyvän mukavasti artikkeliviitteitä ko. aiheesta. Verkosta löytää myös tietoa aiheesta. Hyvän tuntuisia viitteitä löytyi, kun Google-hakupalvelun hakukenttään kirjoitti hakusanoiksi digitaalinen televisio. Google löytyy osoitteesta http://www.google.com Yhteyttä voi ottaa myös TV 2:een ja heidän kauttaan saa myös varmasti tietoa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Kirjaston käyttö ja lainaaminen on ilmaista, mutta kirjastoissa on käytössä myös joitakin maksuja.
Helmet-kirjastot perivät myöhästymismaksua aineistosta, jonka palautat tai uusit eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksua ei peritä lasten- ja nuortenostaston aineistosta. Maksuja ei peritä myöskään silloin, kun lapsi lainaa aikuisten osaston aineistoa omaan käyttöönsä.
Jos teet kirjasta tai levystä varauksen Varausmaksu on 0,50 e, mutta sitä ei peritä alle 18 vuotiailta.
Jos kadotat kirjastokorttisi, maksaa uusi kortti 3 e aikuisilta ja 2 e alle 15 vuotiailta.
Jos lainatut kirjat tai levyt katoavat tai vahingoittuvat, pitää ne korvata.
http://www.helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf
Kiitos palautteesta.
Eräpäivätiedotteiden ja myöhästymismuistutusten lähettämisessä ei tiettävästi ole ollut häiriöitä mainitsemananne ajankohtana.
Nyt olisi syytä selvittää, millaisen ilmoitustavan olette valinnut: lähettääkö kirjasto teille ilmoitukset postitse vai sähköpostiin. Kun ette kerro kirjastokorttinne numeroa, en valitettavasti pysty varmuudella tätä kautta selvittämään, mikä ilmoitustapa lainaajtietoihinne on tallennettu. Tosin nimellänne rekisteristä löytyy vain yksi lainaaja, ja jos tämä on juuri teidän lainaajatietonne, niin ilmoitustapana on posti.
Kun ilmoitukset lähetetään postitse, niin ensimäinen myöhästymismuistutus todellakin lähetetään käyttösääntöjen mukaan 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Olette siis saanut...
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Valitettavasti tätä laulua ei ole koskaan julkaistu nuottina, mistä syystä se ei myöskään hakemistoista löydy. Harmillisen monet levyillä julkaistut laulut jäävät nuottija julkaisematta, koska kustantajat eivät usko ostajia riittävän. Tämäkin laulu on peräisin vuonna 1983 julkaistulta äänitteeltä Putte Possun huviretki, jota ei melkoisesta suosiosta huolimatta koskaan koottu nuottivihkoksi.
Todennäköisesti ainoa keino saada nuotit tähän lauluun on löytää Matti Kontion yhteystiedot ja kysyä häneltä itseltään. Meillä ei valitettavasti ole tarjota näitä yhteystietoja.
Heikki Poroila
