Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Jos haluat tarjota kirjaasi kirjastojen ostettavaksi, kannattaa tarjota sitä kirjavälittäjille, joiden kautta Suomen kirjastot hankkivat suurelta osin kirjansa. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Toki kirjastoille voi tarjota kirjaa myös suoraan, mutta välittäjien kautta kirja menee helpoiten kaikkien kirjastojen ulottuville. Kirjastojen hankintasopimukset saattavat myös rajata mahdollisuuksia ostaa kirjoja suoraan kustantajilta. Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot#.VK5zAfM8KvE.
Vankilakirjastoista saat ehkä parhaiten tietoa kysymällä asiaa Kriminologisesta kirjastosta http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/kirjast… . Googlesta en onnistunut löytämään yksittäisten vankilakirjastojen kotisivuja.
Erikoiskirjastoja on Suomessa satoja. Niiden kotisivuja löytyy kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot .
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa...
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu....
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Kannattaa lukeaa Henri Troyat'n kirja Dostojevskista. Kirjastoista löytyy myös hakuteoksia, joissa lyhyesti kerrotaan Dostojevskin elämästä ja verkosta löytyy artikkeleita:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/ve…
https://naytelmat.fi/a/fjodor-dostojevski
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
"Sanojen aika"-tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi löytyy tietoa Sari Mikkosesta sekä hänen tuotannostaan. Etsi Valitse kirjailija -valikosta.
Voisit tiedustella Kårenilta, olisiko heillä joitain tietoja jäljellä kanslisteista. Muualta ei tällaista julkaisua löydy Internetistä tai kirjana. Yhteystiedot löydät täältä http://www.abo.fi/karen/?page=kontaktuppgifter .
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
