Kenties tarkoitit tilaisuutta, josa televisiostakin tuttu Raimo Vakkuri kertoo omaishoitajan arjesta tiistaina 4.2.2014 klo 13.00 – 15.00 pääkirjaston auditoriossa.
Luennoitsijana Raimo Vakkuri: Omaishoitaja tarvitsee arkeensa myös iloa.
Järjestäjä Omaishoitajien tukitoiminta / SPR Hämeen piiri
Tarkempia tietoja tilaisuudesta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivuilta, osoitteesta http://lastukirjastot.fi/Ajankohtaista
Tapahtumat on listattu siinä tarkemmnin, jatka eteenpäin kohdasta "katso lisää tapahtumia".
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai...
Etsimme hymniä Carelica-kokoelmastamme, jossa on materiaalia myös inkeriläisistä. Valitettavasti sieltä ei löytynyt "Kirjassalon hymniä". Kirjasalo sijaitsi Pohjois-Inkerissä, ja on olemassa Pohjois-Inkerin hymni (hymni mainitaan Kirjasalon historiassa), mutta tästäkään ei painettua tekstiä löytynyt.
Voisitte tiedustella asiaa Suomen Inkeri-liitosta http://www.inkeriliitto.fi/ lisäselvityksiä varten.
Kirjasto 10 on avoinna taas ihan normaalisti.
Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu (2017) näyttää tosiaan olevan siellä tällä hetkellä Bestseller-hyllyssä. Bestsellereitä ei voi varata, joten saatte kirjan lainaksi vain käymällä kirjasto Kympissä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
http://www.helmet.fi/fi-FI
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Laulu on julkaistu nimellä "Et surra saa" (= Ne grusti) nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Se alkaa: "Syksyn tullen lehdet puiden putoaa". Nuotissa on laulun melodia ja sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Vironkielisiä sanoja en löytänyt muualta kuin Georg Otsin laulamina.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan".
Ahlman (1939: 185–189) nimittää isonyymeiksi sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka syntaktisessa suhteessa ovat toistensa veroisia, niin että ne voidaan asettaa toistensantilalle lauseeseen. Näin ollen lause on kumman hyvänsä sanan sisältäessä kielellisestimahdollinen, ja sen syntaktiset suhteet pysyvät samoina. Anne Maijastiina Vileniuksen pro gradu-tutkielmassaan Minä sulle homonyymit näytän. Kielellinen leikittely Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvassa. Isonyymejä esitetään näin: [Jumala sanoo Jeesukselle:] KÄVIN LUOMASSA VÄHÄN LUNTA Sanalla luoda on tässä stripissä kaksoismerkitys. Koska viestin lähettäjä on Jumala, sillä voidaan nähdä olevan merkitys ’tuottaa (tyhjästä) jotakin, aiheuttaa jonkin olemassaolo’,esim. Alussa Jumala loi...
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Runo Sinä asut kadunkulman takana on julkaistu Jyri Schreckin runojen kokoelmassa Myöhäinen kevät, varhainen syksy : valitut runot 1959-1982 (Otava, 1982).
Kokoelman saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Kyllä onnistuu, mikäli kyseinen kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin kuten Masku kuuluu. Voit tehdä varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ ja valita noutopaikaksi Turun pääkirjaston.
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
