Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Richard Linklaterin vuoden 1995 elokuva Before sunrise ja sen DVD-julkaisu löytyvät tietokannoista suomenkielisellä nimellä Rakkautta ennen aamua. Se on saatavilla useista kirjastoista eri puolilta maata. Myös Uudenmaan maakuntakirjastossa Porvoossa sitä on (http://porsse.porvoo.fi/Porsse?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=13789612…). Kaukolainatilausta tehtäessä ei tarvitse tietää, missä kirjastoissa pyydettyä aineistoa on - sen voi jättää oman kirjastonsa kaukopalvelun huoleksi.
http://www.elonet.fi/title/ek3iox/
http://www.imdb.com/title/tt0112471/?ref_=fn_al_tt_1
Hei! Teille on opinnoissa varmasti kerrottu kirjallisuusanalyysistä yleensä. Sinällään novellihan voi olla melkein mikä tahansa, jota sitten analysoit kahdesta mainitsemastasi suuntauksesta käsin.
Minna Canthin ja Maria Jotunin novellit käsittelevät paljon feminismiä, joten jos valitset heidän novellin, voit toiseksi tarkastelun suunnaksi ottaa jonkin haluamasi.
Samasta aiheesta, mutta nykykirjallisuutta, edustaa Katja Ketun novellit. Tässä nyt vaan joitakin esimerkkejä.
Jhumpa Lahirin novelleilla on usein psykologinen näkökulma ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asiaa tarkastellaan usein maahanmuuttajan silmin.
Näistä,mistä tahansa, saat varmasti hyvän analyysin. Mietit vaan ensin mitä suuntaukset tarkoittavat ja sovellat ne sitten novelliin.
Lahden kaupunginkirjastolla on käytössä palvelu, jolla asiakas saa eräpäivämuistutuksen sähköpostiin (maksuton) tai tekstiviestillä (0,30€/viesti). Palvelun saa käyttöönsä ottamalla yhteyttä kirjastoon tai kirjastossa paikan päällä.
Lappeenrannan tekinillisessä yliopistossa on tehty esimerkiksi vuonna 2012 liikkuvia hyvinvointipalveluja käsittelevä Laura Vainikan diplomityö Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista. Tiedekirjaston tietokantaan tätä on kuvailtu asiasanoilla peruspalvelut,lähipalvelut,hyvinvointi,liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Näistä asiasanoista on varmasti sinullekin apua.
Tietotarpeisiin liittyen käytetään asiasanaa tiedontarve.
Tsemppiä gradun tekoon!
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston...
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan ja niitä ei valitettavasti voi uusia verkossa, sillä uusimisen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilön henkilötiedot.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Kyllä, Lahdesta lainatut kirjat voi palauttaa Hollolaan, samoin Hollolasta lainatut kirjat voi palautta Lahteen.
Hollolan pääkirjastossa on supistetut palvelut heinäkuussa, mutta ilmeisesti palauttaminen onnistuu myös ilman omatoimikirjastosopimusta kirjastokahvilan aukioloaikoina.
Ohessa kopio Hollolan kirjaston sivuilta:
"Hollolan ja Kärkölän kirjastopisteiden aukioloajat heinäkuussa:
Hollolan ja Kärkölän kirjaston pisteet ovat vaihtelevasti avoinna heinäkuussa.
Hollolan pääkirjaston henkilökunta on lomalla 3.7. - 30.7. Kirjastokahvila on heinäkuussa avoinna maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 17.00, joten sisäänpääsy kirjastoon ja omatoiminen asiointi onnistuu kahvilan ollessa avoinna ilman omatoimikirjastosopimustakin.
Lahden...
Tällaisia juoruja on liikkunut monestakin julkisuuden henkilöstä aika ajoin foorumeilla, joilla kenenkään ei tarvitse puheistaan vastuutaan kantaa. Missään uskottavassa lähteessä ei tietääkseni ole asiaa käsitelty saati esitetty todisteita. Oli miten oli, myöskään julkisuuden henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu asioihin, joita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ryhtyy arvailemaan.
Heikki Poroila
Laulu on Neilikka-yhtyeen Arkinen laulu rakkaudesta vuodelta 1978. Sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numerosta 23. Muistit sanat lähestulkoon oikein. Muistamasi kohta menee tarkalleen näin: .. .sinua pyytäisin asumaan taloni sokkeloihin...
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
Kysyjän viittaamassa vuonna 2013 käydyssä nettikeskustelussa todetaan [pop]laulujen jokaisen kertosäkeen kuulostavan täsmälleen samalta. Selityksenä esitetään, että digitaaliaikana lauletaan vain yksi kertosäe ja sitä kopioidaan kappaleeseen tarvittava määrä.
Väite on ainakin osittain paikkansapitävä. Tietokonepohjaisessa musiikkituotannossa editointi on helppoa. Kappale kokonaisuudessaan voidaan koostaa äänileikkeistä pala palalta äänityssoftan näytöllä. Kappaleen kertosäkeistöt voivat olla saman tietueen kopioita. Se ei silti tarkoita sitä, että laulajan tarvitsisi laulaa kertosäe vain yhden kerran. Tavallisesti laulusta äänitetään lukuisia otoksia ja niistä valitaan käytettäväksi parhaat osat.
Kaikkea musiikkia ei kuitenkaan tehdä...
