Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston...
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla kollega arveli, että kyseessä voisi olla kirja "Saturetki: 80 eläinsatua" vuodelta 1988. Kirjaan sisältyvät sadut nimeltä Kastehelmi sekä Kaskas Kanadassa. Kirjan sadut on myös aiemmin julkaistu kokoelmassa nimeltä "100 eläinsatua", jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1978.
--
Hei! Pahoittelen vastauksen viipymistä juhannuspyhien johdosta. Valitettavasti täällä Lahden kaupunginkirjastossa emme saaneet vielä selville, mikä satukirja voisi olla kyseessä. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi, mistä kirjasta on kyse.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Antamillasi vihjeillä löytyi joitakin kirjoja, joista osa on luokiteltu aikuisten ja osa nuorten aikuisten kirjoiksi. En tiedä, vastaako mikään ihan juuri sitä, mitä etsit, mutta tässä listaa:
Nuorten aikuisten kirjoja:
Elina Rouhiainen: Kesytön (Susiraja-sarjan 1. osa). Sarjassa on ilmestynyt neljä osaa, ja ovat fantasiakirjallisuutta, mutta niissä käsitellään antamiasi teemoja.
Estelle Maskame: Dimimy: kaipaan : did I mention I miss you?
Estelle Maskame: Diminy : tarvitsen : did I mention I need you?
Holly Smale: Matalalentoa mallitaivaalla. (Geek Girl 1.)
Holly Smale: Kohellusta korkokengissä. (Geek Girl 2.)
Aikuisten kirjoja:
Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Kirjat löytyvät...
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Kaikki kysymyksessä mainitut termit ovat kulttuurisesti sovittuja nimityksiä toisistaan hiukan poikkeaville kaunokirjallisen ilmaisun muodoille. Historian eri vaiheissa kirjailijat ovat kokeilleet erilaisia tapoja käyttää kieltä ja jotkin ratkaisut ovat jääneet enemmän tai vähemmän väljinä malleina, joille on sitten pyritty antamaan kuvaileva nimi, jotta asiasta voidaan puhua. Kirjoittaja pyrkii valitsemaan ilmaisutavan, joka soveltuu haluttuun tarkoitukseen tai jonka kirjoittaja arvelee siihen parhaiten soveltuvan. Voidaan puhua myös muotivirtauksista siinä mielessä, että aina silloin tällöin jokin tietty erikoinen tapa kirjoittaa on suosiossa.
Kirjallisen ilmaisun tyyppien nimityksiä on paljon, mutta niitten täsmällinen määrittely on...
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla...
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan...
Tätä DVD-levyä ei ole varsinaisesti myynnissä, koska se on tehty oppilastyönä jo vuonna 2005 (EVTEK). Tekijänoikeussyistä sitä ei ole myöskään kirjaston kautta saatavana. Näyttää kuitenkin siltä, että yksittäisiä kappaleita voi internetin kautta tavoitella ostamalla.
Keltaisessa pörssissä joku myy tätä dokumenttielokuvaa 6 eurolla (linkki http://www.keltainenporssi.fi/search/elokuvat/dokumentit/helsingin-ilma…) ja samaan hintaan on DVD tarjolla myös Huuto.net -palvelussa (linkki http://www.huuto.net/kohteet/helsingin-ilmatorjuntavoitto-1944-dvd/2523…).
Näitä yksittäisiä myyntitarjouksia kannattaa etsiä Googlesta laittamalla tuo elokuvan nimi lainausmerkkeihin "Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944" ja vielä toiseksi hakusanaksi DVD.
Heikki...
Kyllä voit. Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia. Voit viedä lahjoittamasi kirjat lähikirjastoosi. Kirjaston henkilökunta sitten arvioi liitetäänkö lahjakirjat kokoelmiin. Jos kirjastolla ei ole lahjaksi saaduille kirjoille tarvetta, ne voidaan ohjata eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
Hei! Kirjastot opastavat tiedonhaun perusasioissa. Voit kysyä vaikkapa omasta lähikirjastostasi ja mahdollisesti sopia ajan etukäteen. Varsinainen laaja tiedonhaku on opiskelijan oma työ, osa opinnäytetyön prosessia. Monet oppilaitokset ja oppilaitoskirjastot järjestävät myös tiedonhaun kursseja osana opinnäytetyön tekoa. Opinnäytetyön tekijä osaa itse parhaiten määritellä aiheen rajauksen, näkökulman ja siihen liittyvät asiasanat. Kannattaa siis kysellä myös oppilaitoksesta.
Ilmaisu "katsoa BD-levyä kirjastossa" ei valitettavasti kerro tekijänoikeudellisesti riittävästi, joten vastaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä tuolla voidaan ehkä tarkoittaa (vastaus kun riippuu siitä, kuka katsoo ja millä tavalla).
1. Jos yksityishenkilö lainaa elokuvan kirjastosta, hän saa kaikessa rauhassa katsoa sen missä tahansa omalla mobiililaitteellaan eli käytännössä läppärillä. Oikeustapauksia ei ole, mutta voitaneen kohtuudella olettaa, että oman läppärin käyttö on yksityistä käyttöä kaikissa tiloissa ja tilanteissa.
2. Jos yksityishenkilön kirjastosta lainaamaa elokuvaa haluaa katsoa jonkin julkisen kirjaston laitteilla, tapahtumaa ei perinteisesti ole tulkittu yksityiseksi käytöksi. Tällöin edellytyksenä elokuvan...
Tietoa kiinteistöä koskevista todistuksista ja otteista löytyy Maanmittauslaitoksen sivulta http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista Kiinteistön omistajatiedot näkyvät lainhuutotodistuksella. Maanmittauslaitokselta voi asiakaspalvelusta tilata maksullisia otteita ja todistuksia. Oheisella Maanmittauslaitoksen sivulla kerrotaan omistajatiedoista http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista/kysy…
Omistajatietojen luovuttamisessa otetaan huomioon julkisuuslain ja henkilötietolain asettamat rajoitukset. Yhden omistajatiedon saa soittamalla Maanmittaushallituksen asiakaspalveluun (puh. 029 530 1110). Kiinteistötunnus pitää selvittää ennen yhteydenottoa http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot...
