Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoista nauttiva voisi pitää esimerkiksi Kaari Utrion, Kristiina Vuoren, Laila Hirvisaaren tai Paula Havasteen historiallisista romaaneista. Mestertonin Hovimäki-sarja voisi toimia myös.
Kirjavinkit-sivustolla hakusanoilla historialliset romaanit ja 1500-luku tulee hakutuloksissa hyvinä vinkkeinä Havasteen lisäksi mm. Hilary Mantelin Suripalatsilla alkava Cromwell-sarja ja Maggie O'Farrellin teoksia. Vinkeissä esiin nouseva Anneli Kannon Rottien pyhimys voisi olla myös erinomaista luettavaa. Kirjavinkkeihin pääsee tästä linkistä.
Vinkkejä historiallisista romaaneista on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, oheisista linkeistä pääset tarkastelemaan aiempia vinkkilistoja ja...
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Pelkän kuvan perusteella on vaikea määrittää hyönteisen, varsinkin kuolleen, lajia. Hyönteisten lajinmääritys on muutenkin usein visainen juttu asiantuntijallekin.
iNaturalist ehdottaa lajiksi ruostekäpyludetta (Gastridus grossipes), kuva liitteenä. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta tai Play Kaupasta.
Ötökkäakatemiasta löytyy tunnistusapua https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/
Hyönteiskirjoja:
Rintala, Teemu, Rinne, Veikko: Suomen luteet.
Sandhall, Åke: Kovakuoriaiset.
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut ovat julkisia.
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Stig Larssonin näytelmästä "Komedin I" löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) tasan yksi ruotsinkielinen kappale, Tapiolan kirjastosta.(Stockholm;Norstedt,1989,334s.)
Pohjolan Suuresta Kirjakaupasta:http://www.adlibris.com/fi/
teos löytyy taas tanskankielisenä.
Helsingin Teatterikorkeakoulun kirjastosta ei myöskään löytynyt viitteitä että teos olisi käännetty suomeksi.
Valitettavasti näytelmä ei tällä hetkellä ole saatavilla suomenkielisenä käännöksenä.
Ennakkovarauksia ei ikävä kyllä voi tehdä aineistosta, jota ei HelMet-tietokannassa vielä näy. Kirja kyllä varmastikin hankitaan kokoelmiin, joten tilannetta kannattaa seurata; heti, kun HelMetissä näkyy yksikin nide jonkin kirjaston kokoelmassa, varauksen voi tehdä.
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http...
Kaikki kysymyksessä mainitut termit ovat kulttuurisesti sovittuja nimityksiä toisistaan hiukan poikkeaville kaunokirjallisen ilmaisun muodoille. Historian eri vaiheissa kirjailijat ovat kokeilleet erilaisia tapoja käyttää kieltä ja jotkin ratkaisut ovat jääneet enemmän tai vähemmän väljinä malleina, joille on sitten pyritty antamaan kuvaileva nimi, jotta asiasta voidaan puhua. Kirjoittaja pyrkii valitsemaan ilmaisutavan, joka soveltuu haluttuun tarkoitukseen tai jonka kirjoittaja arvelee siihen parhaiten soveltuvan. Voidaan puhua myös muotivirtauksista siinä mielessä, että aina silloin tällöin jokin tietty erikoinen tapa kirjoittaa on suosiossa.
Kirjallisen ilmaisun tyyppien nimityksiä on paljon, mutta niitten täsmällinen määrittely on...
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla...
Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
