Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Rikoslain 24 luku säätää kotirauhan rikkomisesta näin:
Joka oikeudettomasti
...
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Vastaavanlaisesta tilanteesta voi lukea Turun Sanomien artikkelista muutaman vuoden takaa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/134689/Naapuria+metelilla+kiusanneelle…
Jos kysymyksessä siis on kotirauhan häirintä, ota yhteys poliisiin. Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi.
Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit…...
Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
Kyseessä on Matti Rossin runo Olen minä onnellinen runokokoelmasta Laulu tummana tulevi, 1976. Runo on myös mm. antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla osa 2, s. 357.
Runo alkaa näin:
On tuota onnea minulla:
syli on täynnä sinua,
kädet ovat työtä täynnä,
maailma täynnä ystäviä...
Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp.
Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä.
Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam...
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta...
Tätä on hankala kääntää oikeaksi latinaksi - jota lause ei siis millään muotoa ole - kun ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä sillä halutaan sanoa! Ilmeisesti kuitenkin juuri jotain sellaista kuin "Älä anna paskiaisille periksi". Kysyjän käännösehdotus ei valitettavasti myöskään toimi, alkua lukuunottamatta.
Oikeaoppisen latinan kannalta käännöksen suurin ongelma on sopivan haukkumasanan löytäminen - siis sellaisen, joka vastaisi merkitykseltään ja tyyliltään englannin "bastard"-sanaa. Sana "bastardus" on myöhäislatinaa eikä sitä käytetty haukkumasanana samalla tavoin kuin englannin "bastard" -sanaa. Sen monikko ei olisi "bastardes" vaan "bastardi". Suoraa käännöstä ei siis voi ajatella. Oikean latinan haukkumasanat ovat kaikki...
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopioita voi tehdä sekä omasta että kirjaston aineistosta. Sen sijaan ei ole sallittua käyttää tietokoneohjelmaa, joka kiertää tai purkaa teknisen suojausjärjestelmän.
Kysymykseen kuinka monessa kirjaston levyssä on kopionnin esto on meidän mahdotonta antaa varmaa tietoa, koska mitään tilastoja asiasta ei ole.
Kouvolan kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakas tuo kadonneen tai turmeltuneen kirjan tilalle uuden, mikäli sitä on saatavana. Kirjan voi myös korvata maksamalla sen hankintahinnan. Jos hankintahintaa ei kirjan rekisteritiedoista löydy, esim. jos kirja on jo vanhempi, asiakas maksaa silloin keskihinnan. Tiedot keskihinnoista on annettu kirjaston käyttösäännöissä (maksut). Kysy oman kirjastosi asiakaspalvelusta miten voisit kyseisen kirjan korvata.
Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt netissä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Kyyti-kirjastojen maksuista tietoa netissä: http://www.kyyti.fi/node/274
Kysymykseesi on vastattu palvelussamme jo aikaisemmin, tässä suorat linkit vastauksiin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=3232519e-b…
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c9d744d5-5…
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=298978ac-c…
Laila Kinnusen levytykseen "Näitkö sen" oli suomenkielisen tekstin kirjoittanut Kari Tuomisaari.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=n%c3%a4itk%c3%b6+sen&ID…
Sitä suositumpi suomenkielinen versio kansansävelmästä "Var det du" oli kuitenkin nimeltään "Niin aikaisin". Sen levytti Anki vuonna 1967, ja sanoituksen oli tehnyt Jukka Kuoppamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=niin+aikaisin&ID=46fd21…
Katso myös
http://www.youtube.com/watch?v=UDUKBRDsOus
http://www.youtube.com/watch?v=LnvtU7brShc
Joharin ikkuna on saanut nimensä kahden psykologin, Joseph Luftin ja Harry Inghamin, etunimien mukaan. Joharin ikkuna otettiin ensimmäisen kerran käyttöön v. 1955. Seuraavassa useita linkkejä, jotka löytyvät hakemalla "Johari window" -termiä: http://www.knowmegame.com/Johari_Window/johari_window.html http://www.noogenesis.com/game_theory/johari/johari_window.html http://www.jim.org.my/ruangan/sudut-trekkers/khazanah/johari.htm http://www.augsburg.edu/education/edc210/johari.html http://sol.brunel.ac.uk/~jarvis/bola/communications/johari.html
Suomeksi Joharin ikkunasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.im.tut.fi/viestinta/pages/johari.html
The Picador book of wedding poems (Picador, 2012) sisältää niin vanhempaa kuin uudempaa häärunoutta ja voisi olla katsomisen arvoinen.
Internetissä on paljon häärunosivustoja, mutta suosittelu on vaikeaa. Kannattaa ehkä melkein itse selata niitä. Sivuja löytyy laittamalla Googleen hakufraasiksi wedding poems.
Hans Biedermannin "Suuri symbolikirja" kertoo ruusuristisymboliikan liittyvän renessanssin aikana syntyneen kristillis-esoteerisen Ruusuristiyhteisön historiaan. Ruusuristin tunnuskuvio on viisilehtinen ruusu ristin sisässä. Ruusuristin aatetta levitti kirjoituksillaan mm. saksalainen Johann Valentin Andrae (1586-1654) jonka omassa vaakunassa esiintyi myös ristin ja useiden ruusujen yhdistelmä.
Legendaarista hahmoa Christian Rosencreutzia (1378-1484) pidetään usein ruusuristiaatteen alkuperäisenä perustajana. Rosenkreutz -sukunimi tarkoittaa nimenomaan ruusuristiä. Historiantutkimuksessa pidetään kuitenkin epävarmana onko mainittua Christian Rosenkreutz -nimistä henkilöä koskaan elänyt historiassa. Hänestä on hyvin vähän luotettavaa tietoa...
Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.)
"Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
