Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
Viihtyisyyden ja kodikkuuden määritelmästä en valitettavasti onnistunut lähteitä löytämään, mutta Vaski-kirjastoissa on saatavilla useita kahviloihin ja kahviin liittyviä kirjoja, joista voisi olla apua. Tässä joitakin lupaavalta vaikuttavia - voit hakea Vaskin verkkosivulta (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena) lisää kirjoja esim. hakusanoilla "kahvi" ja "kahvilat":
Peti & safka : hotelli- ja ravintola-alan perusteet. 2002. Helsinki: Tammi. (luku kahvilapalveluista)
Cafés and bars : the architecture of public display. 2007. London: Routledge.
Let's go out! : interiors and architecture for restaurants and bars. 2012. Berlin: Gestalten.
Interior pop!. 2011. Berkley: Gingko Press.
Nieminen, Petri. 2014. Kahvi : suuri suomalainen...
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät...
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Kirjan on kääntänyt Antti Nylen. Käännös on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2003 Desura-kustantamon julkaisemana. Siltala julkaisee saman käännöksen nyt tarkistettuna laitoksena.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Siltala-kustantamon sivuilta:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/4/
Voit palauttaa lainasi kaikkin HelMet kirjastoihin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Jos laina-aika uhkaa umpeutua, voit uusia lainasi kätevästi HelMetissä.
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Tunnusluvun kirjastokorttiin saa mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilötodistuksen.
Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi ja mikäli sinulla on aikaisemmin ollut tunnusluku, voit pyytää sähköpostiisi uuden tunnusluvun. Pyynnön voit lähettää alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/...
Sanakirjat ja käännösohjelmat eivät vielä löydä sanaa.
Olisiko kyse sanaleikistä CAM=computer-aided manufacturing + Taks eli tehtävät?
Camtasia on kauppanimi ohjelmalle, jolla voi sekä nauhoittaa, muokata että yhdistellä esim. kuvaa ja ääntä.
Myyjän sivuilla ohjelmaa kuvaillaan näin:
"Camtasia goes beyond most screen recorders allowing you to edit your recordings and produce videos without switching between apps.
• Record on-screen activity
• Add imported media
• Create interactive content
• Share high-quality HD videos"
Valitettavasti Conn Igguldenin Valloittaja-sarjasta ei ole tehty enempää äänikirjoja kuin mainitsemasi ensimmäinen osa, Tasankojen susi (2008). Myöskään muita Igguldenin kirjoja ei ole saatavina äänikirjoina.
https://finna.fi
Laitan kysymyksesi listalle josta kaikkien kirjastojen henkilökunta voi siihen vastata. Itselle tuli mieleen että olisiko kyse jostain Kaari Utrion kirjasta? Oliko kirja nuorten vai aikuisten kirja? Tämäkin auttaisi teoksen löytymistä.
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
