Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Mats Winqvistin laulu Pakkasasteita alkaa sanoilla Painui mittari nollaan. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Eila Kivikk'aho.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828448
Elokuvaohjaajan ammatin sisällöstä ja siihen vaadittavasta osaamisesta kerrotaan esimerkiksi Työmarkkinatori-sivulla seuraavasti:
Ohjaajan ammatissa tarvitaan elokuvailmaisun kokonaisvaltaista hallintaa, luovuutta, taiteellista lahjakkuutta ja persoonallista näkemystä.Ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia ovat tilan ymmärtäminen, rytmitaju ja kyky vangita asiat oikeista näkökulmista.Ohjaajan on tunnettava myös kuvauksen, leikkauksen, äänisuunnittelun, lavastuksen, käsikirjoituksen ja muiden elokuvan osa-alueiden erityisluonteet.Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja johtamistaitoja sekä kykyä välittää omia ideoita ja näkemyksiä työryhmälle. Taito ohjata näyttelijöitä oikein on erittäin tärkeää. (--)
Suomen Elokuvaohjaajaliiton mukaan "...
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Valitettavasti taulun signeerauksen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa, jonka voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Asiantuntia-apua löydät esimerkiksi Bukowskin huutokauppasivustolta tai Hagelstamin huutokauppojen verkkosivustolta.Teoksen tekijätiedustelut ja arviointipyynnöt ovat kyseisillä sivustoilla maksuttomia.
Lisäksi Antiikki & Design-lehdessä on palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut...
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Mitään yleispätevää niksiä ei ole.
Voi kokeilla pehmeällä pyyhekumilla hankaamista.
Hieman ronskimpia kenoja ovat varovainen kostutus hintalapun kohdalta tai hiustenkuivaajalla kuivaaminen.
Lisäksi tarvitaan kohtuullisen pitkät kynnet, joilla lapun voi varovasti ja vähän kerrassaan rapsuttaa irti.
Joskus voi olla turvallisinta liimata toinen tarra hinnan päälle.
Ylen uutisissa ongelmaa on pohdittu 16.12.2009
Kyseessä on Ester Melanderin (1901-2008 ) säveltämä ja sanoittama laulu Kuu ja tähdet. Laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Laulu raikuu : lauluja ja leikkejä lapsille (WSOY 1964).
Nuottijulkaisun saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
Laulu raikuu Helmetissä
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021.
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen...
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
