Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään.
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli...
Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Pia-nimi tulee latinan sanasta pia, joka tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää tai uskollista.Katolisissa maissa nimi kuuluu Karthagossa surmatulle marttyyri Pialle, jonka kirkollinen perinne on sijoittunut 100-luvulle.Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
"Markkina" ja "markkinat" ovat sinänsä samaa perua olevat kaksi sanaa, jotka viittaavat vähän eri käsitteisiin. Kielitoimiston sanakirja kertoo yksikkömuotoisen "markkinan" olevan taloustermi ja "markkina-alueen" synonyymi. "Markkinat", monikossa, sen sijaan voivat tarkoittaa joko myyntitapahtumaa (kuten torilla tapahtuvat markkinat), tai kaupankäynnin suhdanteita, tuotteen/tuotteiden kysyntää jne. (Tokihan yksikkömuotoisesta markkinasta voidaan puhua myös monikossa, esimerkiksi "Euroopan ja Aasian markkinat").Lähteet:markkina - Kielitoimiston sanakirjamarkkinat - Kielitoimiston sanakirja
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Solifer, viralliselta nimeltään SoliferPolar Ab, on suomalainen merkki, jonka alla valmistetaan mopojen lisäksi polkupyöriä, matkailuvaunuja ja veneitä. Mopoja valmistetaan edelleen mutta tuotanto on siirretty Kiinaan.
Mopojen suurin sallittu nopeus on 45 km/h
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen nettiosoite on http://www.libplussa.fi
Käyttämällä hakusanoja "työ ja moraali" sekä "työmoraali" löytyy aineistoa aiheesta, esim.
Julkunen, Raija: Työn jakaminen--moraali, talous, politiikka, Tampere 1997
Räikkä, Juha: Hyvä ammattilainen--johdatus ammattietiikkaan, Helsinki 1995
Koskinen, Lennart: Mikä on oikein--etiikan käsikirja, Helsinki 1994
Kansanaho, Leena: Työmoraali--mitä se on ja onko sitä, Helsinki 1993
Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa yllämainitusta nettiosoitteesta.
Lisää materiaalia löytyy laajemmilla hakutermeillä "moraali" ja "ammattietiikka".
Kyseessä lienee kirja nimeltä The ancient secret of the flower of light. Vol. 2. Tekijä on Melchizedek, Drunvalo. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Elämän kukan salaisuus, Osa 2--[... suomentanut Riitta Metsovuori]. ISBN: 952-5231-16-X.
Kirjaa on Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastojen kokoelmissa - ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkastaa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ).
Verkosta löytyy mm. Kuopion yliopiston Liikuntalääketieteen perusteita -kurssin oppimateriaali, osoitteesta http://ffp.uku.fi/intro/oppisivu.htm .
TEENS (http://ffp.uku.fi/teens/ ) on koululaisille ja opiskelijoille sekä esim. opettajien ja kouluterveydenhoitajien työtä tukemaan tarkoitettu Internet-toteutus. Pääpaino on terveystiedossa ja terveyden edistämisessä sekä turvallisuustiedoissa ja -taidoissa.
Internetixin, kaikille avoimen oppimisympäristön, terveystieto-sivut käsittelevät tärkeimpiä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ravintoa, liikuntaa, päihteitä sekä tupakointia. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/terveystieto/
Terveyden edistämisen keskuksen sivulla http://www.health.fi/ on...
Oulun maakuntakirjaston Ostrobotnia-tietokannasta löytyy runsaasti Soile Sepän kirjoittamia artikkeleita sekä haastatteluja Soile Sepästä. Se löytyy osoitteesta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825
Valitettavasti meillä Kajaanissa ei ole henkilötietoja hänestä. Välitän kysymyksen myös Ouluun, joten saat täydentävän vastauksen sieltä.
Suomen kielellä löytyy kirjastostamme tällainen teos:
Kiljunen, Veikko, Taidemaalarin materiaalioppi
Englannin kielellä löytyy mm tämä:
Kanduth, Rian, Picture framing
Ensimmäinen näyttäisi olevan paikalla sekä pääkirjaston Musiikki ja taide -osastolla että Palosaaren kirjastossa, jälkimmäinen Palosaarella.
Suomenkielisiä kirjoja aiheesta näyttäisi muutenkin olevan vähän, esim. Helsingistä löysin tämän yhden meillä olevan lisäksi vain yhden: Emeli Mårtenson, Tee itse kehysket, vuodelta 2002, jonka toki voi sieltä tilata meille kaukolainaksi,joka maksaa vain ilmoitusmaksun verran. Kaukolainapyynnön voi jättää kirjallisena kaikkiin toimipisteisiimme tai sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi.
Toinen vaihtoehto on tehdä ko....
Sinikka Laineesta on kysytty tietoja aikaisemminkin ja huomattu, että materiaalia löytyy valitettavan vähän.
Olet jo varmaan tutustunutkin teoksiin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 2 (Btj Kirjastopalvelu oy).
Näiden lisäksi Sinikka Laineesta löytyy jonkin verran verkosta:
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Aiemmista vastauksissa on viitattu Kempeleen lukion sivuihin
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
mutta ainakaan meidän koneelta en kyseistä sivustoa saanut auki. Voit kuitenkin kokeilla.
Toivottavasti näillä tiedoilla pääset eteenpäin.
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Olipa haasteellinen kysymys, kaunokirjallisten teosten tunnistaminen edellyttäisi usein omakohtaista lukukokemusta. Kirjan jäljittämistä auttaisi myös tieto siitä, milloin kirja on luettu.
Etsin teosta HelMet -aineistohausta esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä: internet, maallemuutto, rakastuminen, sisarukset, maaseuturomaanit, viih-dekirjallisuus...
Kuvaukseen täysin sopivaa teosta en onnistunut löytämään. Kirjastoammattilaisten postituslistan kautta saimme seuraavia ehdotuksia:
Kivelä, Anneli, Kotiin Katajamäelle, Karisto, 2010.
Rask, Regina, Hyvä Naapuri, Otava, 2007.
Lehtinen, Tuija, Kolme miestä netissä, Otava, 2010.
Selailun perusteella Raskin kirja olisi ehkä lähinnä kuvaustasi.
Teosten saatavuuden voit...
