Kirjaa on tulossa pelkästään Helsingin kaupunginkirjaston eri yksiköihin useita kappaleita ja uskon, että kirjaa hankitaan myös Vantaalle ja Espooseen. Kirja ilmestyy vasta syksyllä, joten kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi. Heti kun kirja ilmestyy yhteenkään HelMet -kirjastoon ja on lainattavissa siitä voi tehdä varauksen yllä olevan verkko-osoitteen kautta. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva Helmet -kortti sekä siihen liittyvä henkilökohtainen PIN-koodi.
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Hei!
Terveydenhuollossa käytetään sekä kertakäyttöisiä että monikäyttöisiä, desinfioitavia välineitä tikkien poistoon. Tässä on kunta- ja organisaatiokohtaisia eroja. Tarvikkeita ja palveluita hankitaan kilpailutuksen kautta ja valitaan tarkoitukseen sopivin vaihtoehto. Tärkeätä on kuitenkin noudattaa korkeata hygieniatasoa.
Tarkemmin tähän kysymykseen osaa vastata esim. oman terveyskeskuksesi asiantunteva henkilökunta.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
Aalto-yliopistossa vuonna 2015 tehty väitöskirja: Riihiaho, Sirpa: Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence Kokemuksia käytettävyystestauksesta: Ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16531 .
Johanna Kaipio: Terveydenhuollon käyttöjärjestelmien käytettävyys https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE…
Esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä muista opinnäytteistä:
- Kalkasmaa, Samu: Verkkotietojärjestelmän käyttöliittymäuudistus : Case Elisa Oyj, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/104837
- Knutti, Jukka: Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Jyväskylän...
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on...
Peli on Battlezone vuodelta 1980.
Linkkejä teksteihin ja kuviin:
http://www.arcade-history.com/?page=detail&id=210
https://fi.wikipedia.org/wiki/Battlezone
https://en.wikipedia.org/wiki/Battlezone_(1980_video_game)
http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/nain-syntyy-pelinayttely
http://dome.fi/peli/legendaarisia-kolikkopeleja-chippimusaa-digitaalise…
VHS-tallenteen digitoiminen on Helsingissä mahdollista Herttoniemen kirjastossa, Kaupunkiverstaalla eli Kirjasto 10:ssä, Pasilan kirjastossa ja Myllypuron mediakirjastossa.
Herttoniemen kirjaston digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta (09) 3108 5080. Pasilan kirjaston, Myllypuron mediakirjaston ja Kirjasto 10:n VHS-DVD –digitointilaitteet ovat varattavissa Varaamon kautta (ks. linkki alla), mutta toki voit halutessasi varata näihinkin ajan puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Kirjastojen yhteystiedot ja lisätietoa digitointilaitteista löydät HelMet-palvelusivustolta.
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven...
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan....
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
