Etiketti on viinin käyntikortti. Sen pitäisi kertoa sinulle kaikki tarvittava viinistä. Etiketti kertoo, miltä alueelta viini on peräisin, se kertoo viinin kypsyysasteen, rypälelajikkeen ja tyypin ja laadun takeena viljelijän tai tuottajan nimen. Näin tietää, mitä viiniltä voi odottaa. Etiketti vaihtelee viinityypin ja maan mukaan.
Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon kirja "Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja : 1999", sisältää mm. kappaleen etikettisanastoa.
Italia:
DOCG ylin laatuluokka
DOC 2. ylin laatuluokka
IGT uusi luokitus, joka vastaa Ranskan maaviini
luokkaa
Vino da Tavola = pöytäviiniluokka, usein Italian
parhaita viinejä Annata tai vendemmia =...
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet löytyy tieto, että Joonatan voidaan tulkita hepreasta "Jahve antoi" tai "Jumalan lahja". Vilkunan mukaan nimi on ollut almanakassamme jo 1700-luvulla. Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat löytyy lisätieto, että suomalaisessa almanakassa olisi nimi esiintynyt jo vuonna 1739 ja se olisi ollut silloin almanakassa vain vuoteen 1749. Uudelleen nimi olisi tullut almanakkaan vuonna 1995.
Jos kaipaatte perusteellisempia selvityksiä etunimistä ja niiden merkityksistä, voitte halutessanne hakea kirjallisuutta PIKI-verkkokirjastomme avulla. Hakulomakkeeseen voi kirjoittaa asiasanakenttään hakusanaksi etunimet ja rajata haun vain tietokirjallisuuteen sekä Tampereen kaupunginkirjastoon, jolloin saatte kaikki...
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja...
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://...
hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
Kysymys on laaja, sillä monet romaanit käsittelevät eri maiden kulttuureja, samoin elämänkerrat joihin "Ei hunginnolle tänään" on kirjastoissa luokiteltu.
Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta voi romaaneja etsiä kohdistamalla haku vain kaunokirjallisuuteen ja laittamalla asiasanaksi maanosan tai maan nimen. "Kulttuurierot" asiasanalla löytyy myös kirjoja eri maista. Romaaneja on tosin asiasanoitettu vasta vuosta 2000 lähtien. Haku tuo esiin kyllä muutakin kuin tosipohjaisia teoksia (esim. Afrikka Tarzan-sarjan).
Elämäkerrallisia kirjoja voi hakea laittamalla luokaksi 99 ja sitten joko maa tai maanosa asiasanaksi. Elämäkertojen kohdalla haku kohdistetaan tietokirjallisuuteen.
Turun kaupunginkirjastossa on juuri valmistunut...
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Etsin tällaista luetteloa/matrikkelia useasta eri kirjastotietokannasta sekä internetistä, mutta en löytänyt mitään vuodelta 1940. Ehkäpä sotavuosina sellaista ei ole tehty. Kenties paras paikka etsiä kyseistä henkilöä olisi kyseisen kunnan arkisto.
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/
Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti
kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217
Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen...
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1892 5 pennin kuparirahan hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 5-400 €, v. 1919 10 pennin kuparkolikko arvioidaan kunnosta riippuen 0-8 €, v. 1940 25 pennin kuparikolikko 0-35 € (nikkelikolikko 0-3 €), v. 1937 20 markan alumiinikolikko 0-90 € ja v. 1909 1 pennin kuparikolikko 0-5 €.
Kultaharkon arvosta en osaa sanoa mitään, sen voi viedä kultasepälle arvioitavaksi....
Vuodesta 1958 lähtien on ilmestynyt matrikkeli nimeltä Spes Patriae, jossa on valokuvat vuoden ylioppilaista (niistä, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen), sekä nimiluettelo vuoden ylioppilaista kirjan lopussa.Tämä kirja on siis henkilöhakemisto (matrikkeli), jonka eri vuosikerrat löytyvät mm. kirjaston Helmet -luettelosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä tämän kirjasarjan että muista mahdollisista lähteistä löytyneiden henkilötietojen käyttämistä rajoittaa henkilötietolainsäädäntö.
Monet eri tahot, joissa henkilötietoja käsitellään, esim. Suomen Sukututkimusseura, muuttavat nyt käytäntöjään uuden tietosuojalainsäädännön mukaisiksi (mm. Tietosuojalaki, ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 sekä Euroopan...
Valtiopäivämies on Suomen kielen perussanakirjan mukaan historiallinen termi, jolla tarkoitetaan säätyvaltiopäivien jäsentä. Säätyvaltiopäivät oli säätyjaon perusteella toiminut kansanedustuslaitos; Suomessa vuoteen 1906 toiminut nelisäätyinen eduskunta, jonka muodostivat aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty. Suurin ero kansanedustajan ja valtiopäivämiehen välillä oli kaiketi se, miten jäsenet oli valittu, ja keiden mandaatilla he toimivat. - Suosittelisin etenkin Jussi Teljon kirjaa Suomen valtioelämän murros 1905-1908, jossa kerrotaan viimeisistä säätyvaltiopäivistä ja ensimmäisestä eduskunnasta. Kaarlo Österbladhin kaksiosaisessa teoksessa Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstrengin viisiosaisessa...
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Mitään yhtä paikkaa säveltäjä- ja sanoittajatietojen etsimiseen ei ole. Näitä tietoja voi löytää esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta, joka sisältää tietoja Yleisradion äänilevystön äänitteistä, ja Kansalliskirjaston hakupalvelusta, jonka kautta voi etsiä tietoja mm. Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Valitettavan usein sekä julkaisuissa että tietokannoissa on puutteita ja virheitä ja ristiriitaisuuksia, mikä voi olla seurausta esimerkiksi siitä, että kaikkea ei tiedetä eikä ole tutkittu tai on myöhemmin havaittu, että aiemmat tiedot eivät pidäkään paikkaansa. Kaikkea aineistoa ei myöskään ole kuvailtu tarkasti esimerkiksi Violassa. Verkkosivujen luotettavuutta...
