Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
Elokuva on nimeltään Matilda ja lasten kapina. Sitä on järjestelmässä useita kymmeniä kappaleita, saatavana myös Vantaalla Myyrmäen, auto-osaston ja Tikkurilan lastenosastoilla, vaikkakin näistä tällä hetkellä lainassa.
Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Nyt on näköjään toteutunut se, josta löysin tiedon netistä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sivuilta vuodelta 2012. Siinä mainittiin, että myös Hufvudstadsbladet saattaa poistua, tosin meni vielä muutama vuosi ennen kuin näin kävi. Ohessa kopio:
"Kotimaisia lehtiä poistettu PressDisplay-palvelusta, sama uhka ruotsinkielisillä
Alma Median lehdet ovat poistuneet kustantajan päätöksellä kansainvälisestä PressDisplay -sanomalehtien verkkopalvelusta.
Poistetut lehdet ovat:
Aamulehti
Iltalehti
Kainuun Sanomat
Kauppalehti
Lapin Kansa
Pohjolan Sanomat
Satakunnan kansa
Viimeisin numero näistä lehdistä palvelussa on perjantailta 14.12.2012.
Myös suomalainen KSF Media on harkitsemassa sopimuksensa päättämistä. Virallista tietoa neuvotteluiden...
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston...
Suomenkielisiä kappaleita, jotka mukailevat Battle Hymn of the Republic -kappaleen sävelmää ovat äänitetietokanta Fonon mukaan lisäksi ainakin Sun kloorin kloorin halleluuja (esittäjänä J. Karjalainen), Solidaarisuutta aina (esittäjänä Paleface), Talven tullen (esittäjänä mm. Laulavat Turuset), Nyt Teps - jalkapallo ja Nyt Teps - jääkiekko (esittäjänä kummassakin Seitsemän Seinähullua Veljestä) sekä Pikku Jerryn auto (esittäjänä Pikku Danny ja Rokkipoppoo).
Ruoanlaitossa ja leivonnassa konjakkia käytetään tavallisesti arominantajana. Keittiökonjakiksi kannattaa valita nuori VS- tai VSOP-tisle, sillä nuorten tisleiden hedelmäinen aromi sopii ruoanlaittoon mausteisia XO-konjakkeja paremmin.
Lähde:
Antti Uusitalo, Konjakki
Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Pienen etsinnän jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen että sinulla on puutarhassasi isopirkon toukka (Anatis ocellata). Lisätietoa löytyy mm. https://www.otokkatieto.fi/species?id=663
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata...
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Jokaisessa postin kirjelaatikossa ilmoitetaan päivittäinen tyhjennysaika ja siihen mennessä jätetyt lähetykset ehtivät sen päivän kuljetukseen. Postin verkkosivulla: Postin palvelupisteet - Posti, voi hakea Postin palvelupisteet ja aukioloajat. Siitä näkee myös kellonajat mihin mennessä lähtevä posti on jätettävä palvelupisteeseen.
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Toivo Kärjen säveltämässä ja Reino Helismaan sanoittamassa laulussa "Minä ja mandoliini" lauletaan: "Mandoliinilla soittaa saa sitä sielunsa sinfoniaa". Laulu alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on".
Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Reino Helismaan lauluja" (Musiikki Fazer, 1967, useita painoksia) ja vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 11" (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1953). Näissä sanoituksissa on pieni ero. Reino Helismaan nuotissa toinen säkeistö alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on". Toivelauluja-vihkosessa toinen säkeistö alkaa: "Jos on surua ja huolta, käteen mandoliini vaan".
Jukka Lönnqvist: Minä ja mandoliini YouTubessa:
https://...
