Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti....
Esimerkiksi alla mainituista kirjoista löydät reseptejä ja ideoita erilaisten voileipien tekemiseen:
- Veikeät voileivät vaihe vaiheelta / teksti ja ruokastailaus: Irina Stepanova ja Sergei Kabachenko
- Haluaisitko voileivän? : ruokakirja / Margit Heikkilä
- Teehetkien herkut / Pirjo Suvilehto
- Afternoon tea - iltapäivän teehetki : skonsseja, muffinseja, sandwichejä, sitruunakakkua, kotitekoista marmeladia ja maailman parasta teetä / [Ingela] Holm .. [et al.]
- 50 herkkuvoileipää / Carole Handslip
Kirjat saat lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Immi Hellén kuoli vuonna 1937, joten hänen tekstinsä ovat tekijänoikeudellisesti vapaita käytettäväksi. Laki kuitenkin edellyttää, että tekijän nimi ilmoitetaan asianmukaisesti senkin jälkeen, kun tekijänoikeus on rauennut.
Heikki Poroila
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi...
I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi...
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Vaikuttaa siltä, että numero 87344 Simanco viittaa varaosaan eikä ole varsinaisesti ompelukoneen mallin numero. Singersewinginfo.co.uk-sivustolta löytyy kuvagalleria Singerin ompelukoneista vuosilta 1865-1970. Malleilla on myös numero, eli jos ompelukoneesta löytyy toinen, lyhyempi numero, myös sen avulla voi yrittää tunnistaa koneen. Tässä linkki kuvagalleriaan ja sivustolle:
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Joitakin seikkoja tulee huomioida jos lukulaitteella on tarkoitus lukea kirjaston tarjoamia e-kirjoja.
Kirjaston e-kirjat ovat pääsääntöisesti EPUB- tai PDF-muodossa, joten lukulaitteen tulee tukea näitä tiedostomuotoja.
Verkkoyhteys helpottaa kirjaston e-kirjojen käyttöä. Jos lukulaitteessa on verkkoyhteys ja mahdollisuus verkosta lataamiseen, e-kirjan voi kopioida suoraan e-kirjapalvelusta. Muuten e-kirja kopioidaan lukulaitteelle tietokoneen kautta.
Ennen lukulaitteen hankkimista tulee myös varmistaa, että se on yhteensopiva Adobe Digital Editionsin kanssa. Tämän voi tarkistaa Adoben sivuilta: https://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices. Adobea tarvitaan tekijänoikeussuojauksen avaamiseen.
Kindle-lukulaitteet...
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Näitä teemoja on käsitelty kirjallisuudessa jo antiikista lähtien. Mieleeni tulee esimerkiksi Sapfon kuuluisa runo, jossa näkymättömyys rakastetun silmissä saa aikaan fyysisiä oireita:
[…]
Sydän säikähtää rinnassani Kun katson sinua en
Mitenkään
saa ääntä suustani (Kun näen sinut äkkiä)
kieleni tärisee, tuli juoksee ihoni alla, en näe mitään
korvissa suhisee, hiki kihoaa pintaan,
paikkani vapisevat, olen
keltaisempi
Kuin ruoho,
kohta kuin kuollut
[…] (suom. Pentti Saarikoski)
Toinen, joskin hyvin erilainen, esimerkki antiikin kreikkalaisesta kirjallisuudesta on Theokritoksen Idylli 11, jossa kyklooppi Polyfemos riutuu yrittäessään huonolla menestyksellä hurmata Galateia-nymfiä. Runon sävy on selvästi humoristisempi kuin...
Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:
https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ -
https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/
https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
