Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Kyseisen kirjan uusin painos (4. uudistettu painos, v. 2004) on lukusalissa luettavana Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Kaikki kotiin lainattavat kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Jos sinulle käy 3. painos (v. 2001), niin sitä on saatavana muutamassa kirjastossa tällä hetkellä. Kirjojen saatavuuden näet Helmet-tietokannasta www.helmet.fi .
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Hakusanoilla organisaatioviestintä ja suhdetoiminta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista seuraavat teokset: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28organisaatioviestint…
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti....
Esimerkiksi alla mainituista kirjoista löydät reseptejä ja ideoita erilaisten voileipien tekemiseen:
- Veikeät voileivät vaihe vaiheelta / teksti ja ruokastailaus: Irina Stepanova ja Sergei Kabachenko
- Haluaisitko voileivän? : ruokakirja / Margit Heikkilä
- Teehetkien herkut / Pirjo Suvilehto
- Afternoon tea - iltapäivän teehetki : skonsseja, muffinseja, sandwichejä, sitruunakakkua, kotitekoista marmeladia ja maailman parasta teetä / [Ingela] Holm .. [et al.]
- 50 herkkuvoileipää / Carole Handslip
Kirjat saat lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Immi Hellén kuoli vuonna 1937, joten hänen tekstinsä ovat tekijänoikeudellisesti vapaita käytettäväksi. Laki kuitenkin edellyttää, että tekijän nimi ilmoitetaan asianmukaisesti senkin jälkeen, kun tekijänoikeus on rauennut.
Heikki Poroila
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
