Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nämä cd:t, joilla on venäläisiä valsseja puhallinorkesterin soittamana:
- Venäläisiä valsseja / Karelia-puhallinorkesteri, johtaa Ossi Runne
- Russian marches and waltzes = Russkije marši i valsy / Orchestra of Headquarters of Leningrad Military District = Orkestr štaba Leningradskogo vojennogo okruga
Kappaleiden ikä tai romanttisuus ei tiedoista näy, mutta kappaleet tuntemalla tai niitä kuuntelemalla saa lisätietoa. Tässä linkki levyjen tietoihin, josta selviävät mm. kappaleiden nimet:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sven%C3%A4j%C3%A4%20valssit%…
Alla vielä linkki muihinkin Helmet-kirjastojen venäläisiä valsseja sisältäviin cd-levyihin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Etsitty kirjailija saattaisi olla Edward Bunker, joka vietti puolet elämästään Amerikan kovimmissa vankiloissa. Bunkerilta on suomennettu romaanit Verikoirat, Elukkatehdas, Julmin peto ja Kovan onnen poika sekä muistelmateos Konnakoulu.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on elämästään 35 vuotta vankeudessa istunut E. Richard Johnson. Johnsonin yhdestätoista rikosromaanista on suomennettu kolme: Armoton katu, Tappaja palaa kaupunkiin ja Juudas.
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Etsimäsi kirja voisi olla romanialaissyntyisen Eugen Ovidiu Chirovicin Peilien kirja (The book of mirrors), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Inka Parpolan suomentamana. Chirovici asuu nykyisin Iso-Britanniassa.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Chirovici%25252C%252BEugen%252BOvidiu
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4397970
http://www.chirovici.com/bio/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ruotsinkielinen blogisivu kyrkaochtro.blogspot.com sisältää etsityn tiedon Atos Wirtasen hautapaikasta. Nettiosoite on:
http://kyrkaochtro.blogspot.com/2009/09/atos-wirtanen.html
Siinä sanotaan: "Atos Wirtanen (1906-1979) föddes i Långbergsöda i Saltvik på Åland där hans grav också finns." Atos Wirtasen hauta on tämän lähteen mukaan Ahvenanmaalla Saltvikissa.
Valitettavasti kirjalähdettä ei nyt löytynyt.
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipaja
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-...
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n...
Näitä teemoja on käsitelty kirjallisuudessa jo antiikista lähtien. Mieleeni tulee esimerkiksi Sapfon kuuluisa runo, jossa näkymättömyys rakastetun silmissä saa aikaan fyysisiä oireita:
[…]
Sydän säikähtää rinnassani Kun katson sinua en
Mitenkään
saa ääntä suustani (Kun näen sinut äkkiä)
kieleni tärisee, tuli juoksee ihoni alla, en näe mitään
korvissa suhisee, hiki kihoaa pintaan,
paikkani vapisevat, olen
keltaisempi
Kuin ruoho,
kohta kuin kuollut
[…] (suom. Pentti Saarikoski)
Toinen, joskin hyvin erilainen, esimerkki antiikin kreikkalaisesta kirjallisuudesta on Theokritoksen Idylli 11, jossa kyklooppi Polyfemos riutuu yrittäessään huonolla menestyksellä hurmata Galateia-nymfiä. Runon sävy on selvästi humoristisempi kuin...
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Tex Willerin oikeudet omistaa italiainen kustantamo Sergio Bonelli Editore.
Kustantamon sivuilta löytyvän listan mukaan sarjakuva ilmestyy tällä hetkellä Italian lisäksi seuraavissa maissa:
Alankomaat (hollanti), Brasilia (portugali), Chile (espanja), Espanja, Intia (hindi), Kreikka, Kroatia, Portugali, Ranska, Saksa, Serbia, Suomi, Tanska ja Turkki.
Sarjakuva ilmestyy 15 maassa, todennäköisesti 13 kielellä, sillä Brasilian virallinen kieli on portugali ja Chilen virallinen kieli on espanja.
https://en.sergiobonelli.it/
Lista maista, joissa julkaistaan Sergio Bonelli Editoren oikeudet omistamien hahmojen sarjakuvia. https://en.sergiobonelli.it/section/3126/licensing
