Hei vain,
Eräs antiikkiliike näkyy kauppaavan WSOY:n painamaa Kodin Raamattua (sis. 88 värikuvaa) 200 euron hintaan (http://www.antiikinvuoksi.fi/product/10410/kodin-raamattu--wsoy-1967. Mutta hintahan riippuu tietenkin siitä mitä mahdollinen ostaja on valmis maksamaan :)
En valitettavasti pysty löytämään vastausta kysymykseesi aineistoistamme tai verkosta.
Neuvoisinkin teitä olemaan yhteydessä suoraan juomatehtaisiin, esim. Hartwalliin: http://www.hartwall.fi/fi/yhteystiedot/anna-palautetta
Kysymyksen kanssa kannattaa lähestyä myös muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittista etujärjestöä Muoviteollisuus Ry:tä. Tässä linkki heidän kysymyslomakkeeseensa: http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/kysy_muovista/
Myös Suomen Uusiomuovi Oy:ltä saattaa saada tietoa asiasta. Tässä linkki heidän kotisivuilleen: http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan...
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi
Lukioikäisistä nuorista on näköjään kirjoitettu melko vähän viime vuosina. Tässä muutama ehdotus seuraavaksi lukuhetkeksi:
Annukka Salaman Käärmeenlumooja tutustuttaa faunoideihin ja heidän hieman hankalaankin elämäänsä. Mukana myös romantiikkaa....
Zoe Suggin Girl online on romanttinen komedia Notting Hillin hengessä. Blogaaja rakastuu...
Eppu ja Anja Nuotion Vnela T:n se ainoa oikea on abivuoden kolmiodraamaa. Onko tuttu poikaystävä vaiko vieras vaihto-oppilas se ainoa oikea...
Salla Simukan Jäljellä : Toisaalla sijoittuu lähitulevaisuuteen. Pelastatko sen jota rakastat vai rakastatko sitä jonka pelastat vai haluaako hän pelastua ollenkaan...
Lisää lukemista voit löytää myös Sivupiiristä http://www.kirjasampo.fi/fi/...
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto...
Arkissa olevat merkit ovat omakuvapostimerkkejä, joihin siis voi valita itse kuvan. Lisää tietoa löytyy Postin sivuilta:
https://verkkokauppa.posti.fi/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=1215&OpenGroups=
Postimuseosta vastattiin, että "kysymyksessä on vuonna 2005 julkaistu uusi kehysmalli omakuvapostimerkeille, ja päivämäärä on sen ilmestymispäivä. Kehykseen kuuluu tuo osa, jossa on maa- ja arvomerkinnät. Posti käytti valmista kehyspohjaa juuri siitä syystä, että merkki saatiin nopeasti markkinoille. Normaalisti merkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuluu useita kuukausia nopeimmillaankin. Tässä julkaisutavassa tarvittiin vain valmiiseen kehykseen sijoitettava kuva. Lisäksi toteutus voitiin tehdä...
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Vuokra-autojen luokittelu tuli käyttöön useissa Suomen kaupungeissa 1920-luvulla. Luokittelulla pyrittiin mm. taksan yksinkertaistamiseen: matkustajamäärästä riippuvan taksan sijasta isoille autoille perustettiin oma I luokka. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Eniten Ouluun sijoittuvia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet löytämieni tietojen mukaan Toni Aho, Ari Paulow, Anja Lampela ja Erkki Tuormaa. Heistä Aho ja Lampela myös asuvat Oulussa. Varsinaisia poliisidekkareita kirjoittavat Paulow, Lampela ja Tuormaa. Alla olevassa listassa ovat myös muut löytämäni Ouluun sijoittuvat jännityskirjat. Pohjoista kirjallisuutta -sivustolla on myös tietoa pohjoiseen sijoittuvista dekkareista.
Aho, Toni: Exitus (2017), Organus (2018), Partus (2021)
Jansson, Eija: Varastettu viattomuus (2008)
Lampela, Anja: Kohtalokas petos (2008), Hyväntekijä (2016)
Paso, Viljo: Sihteerimurha Oulussa (2002)
Paulow, Ari: Jesse Hackman -sarja (ensimmäinen osa Viidakkojuoksu, 2002, sarjassa ilmestynyt 12 osaa)...
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Singersewinginfo.co.uk -sivuston mukaan Singer -ompelukonemallien valmistusvuoden voi tarkistaa koneessa olevan sarjanumeron perusteella seuraavasta taulukosta:
https://au.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2020/06/Singer-Sewing-M…;
Sivusto ohjeistaa etsimään sarjanumeroa joko on/off -kytkimen läheltä, etupaneelista tai pienestä kilvestä vanhemmissa koneissa.
Vanhoja ompelukoneita myydään internetin erilaisissa osto- ja myyntikauppapaikoissa, joiden hintapyyntöjä vastaavasta vanhasta Singer -ompelukoneesta voi tutkia oikean hintatason selvittämiseksi.
Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
