Kun teet Helmetillä haun: tekijä: Goodman Benny, saat lukuisia viitteitä. Näissä lukee materiaalin kohdalla joko cd-levy, lp-levy, kasetti tai nuotti. Voit rajata haun sivun yläosassa sijaitsevalla kuvakkeella koskemaan vain cd-levyjä.
Tiedosta, tietoisuudesta, muistista, tarkkaavaisuudesta jne. löydät määritelmiä ja tutkimustuloksia kognitiivisen psykologian peruskirjoista. Kaikissa pskykologian oppikirjasarjoissa on yleensä kognitiivista psykologiaa käsittelevä teos. Jos kiinnostuksesi kohdistuu erityisesti käsitteiden välisiin eroihin filosofian perusteokset, esim. Ilkka Niiniluodon kirja "Informaatio, tieto ja yhteiskunta : filosofinen käsiteanalyysi" voisi olla hyvä.
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://...
Suikkanen-nimen alkuperää on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin ja sitä koskevaan kysymykseen on vastattu vuonna 2007 näin:
Suikkanen-nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven-nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana. Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon palautit kirjan.
Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero (Kortti siis mukaan tai saataville)
Selvitellään asia kuntoon yhdessä.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Saat noudettavasta varauksesta ilmoituksen sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Voit tarkistaa oman ilmoitusmuotosi kirjautumalla Vaskin verkkokirjastoon ja valitsemalla "Omat tiedot" (https://vaski.finna.fi/). Voit muuttaa saapumisilmoitustesi viestiasetuksia verkkokirjastossa tai jossakin Vaski-kirjastossa.
Verkkokirjastossa voit myös tarkastella ja perua voimassa olevia varauksiasi. Otathan huomioon, että kuljetettavana ja noudettavana olevia varauksia ei voi perua.
Vaara-kirjastoista löytyy turkin- ja kurdinkielisiä kirjoja. Voit hakea niitä valitsemalla "tarkennetussa haussa" haluamasi kielen ja aineistolajiksi kirjan, http://vaarakirjastot.fi/
Turkinkielisiä on enemmän, kurdinkielisiä vain joitakin. Joensuun kaukopalvelun kautta tilaamme Monikielisestä kirjastosta eri kielisiä siirtokokoelmia harvinaiskielistä tai yksittäisiä kirjoja.
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos...
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan...
Helmet-kirjastoista on mahdollista lainata ainoastaan radonmittareita, mutta ei muita sisäilman laadun mittaamiseen tarkoitettuja laitteita.
Radonmittarit Helsingin kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssis%C3%A4ilma__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat...
Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta.
Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman...
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960...
