Kotiin lainattavia diaskannereita ei kirjastoissa ole. Sen sijaan voit skannata kirjastossa dioja kirjaston skannereilla. Skannerin omaavia HelMet-kirjastoja voi valita palveluvalikosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tarkempia tietoja voit kysellä haluamaltasi kirjastolta. Kirjastojen Palvelut-sivulta palveluvalikon kautta voi myös saada lisätietoja.
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen...
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat lisäravinteita käsittelevät teokset: Männistö, Harri: Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun (2014) ja Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa: suorituskykyyn ja kehon koostumukseen vaikuttavat aineet (2007). Tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta on tehty mm. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella, esim. Sallinen, Janne: Kreatiinin ja natriumkarbonaatin vaikutuksia toistettuun maksimaaliseen uintisuoritukseen (2001). Sallisen teos on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Oma kirjahylly -sivulta näet ne kirjat jotka sinulla on tällä hetkellä lainassa, aikaisemmat lainat ja selaushistorian. Mikäli olet valinnut kirjaa lainatessasi "lue selaimessa" -vaihtoehdon, pääset jatkamaan lukemista valitsemalla kirjan nykyisten lainojen kohdalta.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Voisikohan kyseessä olla kuvakirja "Sir Gawain ja Rumahinen"?
Se on Kuningas Arthurin tarinoita, ja sen on kertonut Selina Hastings. Tarinassa eräs Arthurin ritareista, Sir Gawain, joutui menemään naimisiin kammottavasti epämuodostuneen naisen kanssa, mutta saadessaan aviomiehen nainen vapautuu taiasta, ja osoittautuu kuvankauniiksi neidoksi.
Kirja löytyy meiltä pääkirjastosta ja autosta, mistä sen saa varaamalla:
http://tkuaurora/AuroraVaskiSilver/aurorasilver.html
Suomen kirjasäätiön sivulla (kirjasaatio.fi/sivut/8/finlandia-palkinto) löytyy Finlandia-palkkinnon jako-ohjeet ja niissä kerrotaan, että "Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain ".
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968.
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita.
Lähde:
https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Ratamo-kirjastojen, joihin Riihimäkikin kuuluu, asiakkaalla voi olla kerrallaan lainassa enintään 100 lainaa. Lainat ovat varmaankin yleensä kertyneet useammalta lainauskerralta. Ratamo-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Lisäksi kohtaamispaikka@lasipalatsi tarjoaa LAN- ja WLAN-yhteyksiä. Asiakkaat voivat tuoda omat kannettavat tietokoneensa, ja yhdistää ne nettiin, ilman salasanoja. Yhteydet ovat DHCP-yhteyksiä, joten niiden pitäisi toimia plug- & play-hengessä.
Yhteystiedot: kohtaamispaikka@lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs,...
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
