Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipaja
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-...
Kyllä onnistuu, mikäli kyseinen kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin kuten Masku kuuluu. Voit tehdä varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ ja valita noutopaikaksi Turun pääkirjaston.
Tarkoittanette Bodie ja Brock Thoenen Eurooppa-kronikkaa (Zion Covenant series). Yhdeksänosaisen sarjan osat on julkaistu vuosina 1989 - 2005. Sarjasta on suomennettu kuusi ensimmäistä osaa vuosina 1995 - 1998. Sarjan osat ilmestymisjärjestyksessä näette alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eurooppa-kronikka
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Nokkakiven Puistossa Lievestuoreella on pensaslabyrintti. Muita huvitarkoituksiin rakennettuja labyrintteja en löytänyt. Mikäli jatulintarhat lasketaan labyrinteiksi, niitä löytyy Suomesta useita. Esimerkiksi Perämeren ja Pohjanlahden rannikoilla sekä Nauvossa on jatulintarhoja eli kivilabyrintteja. Niissä ei kuitenkaan ole korkeita seiniä.
Lähteet ja lisätietoa:
Nokkakiven puiston Pensaslabyrintti: https://www.nokkakivi.fi/sokkelo.htm
Perämeren ja Pohjanlahden rannikon kivilabyrintit: https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/torn…
Nauvon jatulintarha: https://visitparainen.fi/fi/uncategorized-fi/saariston-upeat-retkikohte…
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Medici.fi-videopalvelu on käytettävissä Helmet-kirjastokortilla. Palvelu tarjoaa konserttitallenteita, musiikkidokumentteja, oopperaa ja balettia. Palveluun tarvitaan ainoastaan kirjastokortin numero.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Medicitvvideopalvelu_tuo_kulttuurin_koti(221158)
Muita elokuvapalveluita Helmet-kirjastot eivät tällä hetkellä tarjoa.
Tässä ehdotuksia, joiden tarkemmat kuvaukset löydät Kirjasammosta.
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Pirkko Saisio: Elämänmeno
Myös Leo Laurilan Pako maalta sisältää ajankuvaa 1950-luvun Helsingistä ja nuorten aikuisten ajanvietosta siellä.
Kirjasammosta voi myös löytää lukusuosituksia erilaisilla sanahauilla. Katso ohje täältä: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Finna-haussa hakua voi tarkentaa esimerkiksi asiasanoilla "nuoriso" tai "nuoret" sekä "aikakausiromaanit" tai "ajankuva" tai vain "romaanit". Voit yhdistää useita hakuryhmiä: ensimmäiseen voit lisätä JA-operaattorilla hakusanoja, joiden pitää esiintyä sisällönkuvailussa, toiseen hakuryhmään TAI-operaattorilla sellaisia...
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Helsingin tilavarauspalvelussa eli Varaamossa on tieto, että Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointimahdollisuus. Laite ei pysty tallentamaan USB-muistitikulle, ainoastaan DVD-levylle. Palvelu on maksuton. Laitteen voi varata palvelusta kirjautumalla sisään pankkitunnuksilla. Lähde:Tilavaraus.hel.fi. https://tilavaraus.hel.fi/
Surunvalittelukirjaan on voinut kirjoittaa nimensä Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä ma-ti 12.-13.9.
Surunvalittelut voi esittää myös verkossa osoitteessa https://www.royal.uk/commemoration-and-condolence. "Book of Condolence" aukeaa sivun oikean laidan punaisesta palkista.
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa...
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on...
Sanonta "näyttää vihreää valoa" ilmaisee suostumusta tai myöntymistä, ehdotuksen tai ajatuksen hyväksymistä. Sanonta tulee liikennevaloista, joissa vihreä valo merkitsee lupaa liikkua eteenpäin.
