Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Valitettavasti Helloweenin nuotteja ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastojen kokoelmista. Kävin läpi pääpiirteissään netin Helloween-tabulatuuri-tarjonnan, mutta juuri tätä kappaletta en löytänyt. Sanat löytyvät sivulta http://www.geocities.com/SunsetStrip/Palladium/5676/.
F.E. Sillanpäästä löytyy kyllä tietoa, niin paljon, että on suorastaan runsauden pulaa. Kokeile Tampereen kaupunginkirjaston verkkopalvelua osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakulomakkeeseen. Valitse ns. pudotusvalikosta hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen hakukentään hakusanaksi sillanpää. Saat vastaukseksi viitteitä ja pääset selaamaan aineistoa, jota löytyy kirjastosta, mm. lehtileikkeitä F.E. Sillanpäästä, elämäkertateoksia, kirjallisuushistoriaa ym.
Myös Internetistä löytää tietoa ko. kirjailijasta osoitteesta http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Suomenkielistä tietoa Omanista löytyy parhaiten kirjoista Maailma tänään, osa 15:Lähi-Itä (1999)ja Khan, Kirsti: Dubai ja muut Arabiemiirikunnat (1997). Englanninkielisiä teoksia ovat esim. seuraavat: Kay, Shirley: Enchanting Oman (1992), Robinson, Gordon: Arab gulf states (1996), Devine, Elizabeth: The travellrs´ guide to Middle eastern and North African customs and manners(1991) ja Oman & the UAE (1998). Kun haet tietoa PIKI-haulla, kannattaa asiasanaluukkuun laittaa Oman (tässä tapauksessa) ja jättää tekijä- ja nimeke-luukut tyhjäksi. Aineistolajiksi on syytä valita kirjat ja kirjastoksi kannattaa laittaa Tampereen kaupunginkirjasto ja siirtää ruksi kauno- ja tietokirjallisuuden kohdalta pelkän tietokirjallisuuden paikalle. Näin saa...
Suomeksi tai ruotsiksi Thomas Becketiä koskeva tieto jää sirpaleiseksi. Häntä käsitellään lyhyesti Christopher Daniellin teoksessa Matkaopas historiaan: Englanti. 1995, s. 64-65.
Allaoleva linkki, vaikka se käsitteleekin Jean Anoulhin aiheesta kirjoittamaa Becket eli Jumalan kunnia -näytelmää myös taustoittaa tapahtumaa:
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/teatteri/TeaInf-1993-061.htm
Siinä on viittaus myös George Macaulay Trevelyanin 1940-luvulla suomennettuun teokseen Englannin historia. 1-2. 1948.
Myös T. S. Eliotin näytelmä "Murha katedraalissa" käsittelee tapahtumaa.
Hänet mainitaan myös teoksessa Pyhimysten tie. 1978, s. 286.
Ruotsalaisiin kirjastoihin kohdistamme haut eivät ole tuottaneet hakutuloksiksi ruotsinkielisiä teoksia.
