Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
Fennica-tietokannasta ei löytynyt Hawkingilta muita suomennettuja teoksia kuin mainittu Ajan lyhyt historia. Englanninkielisenä sen sijaan näyttää ilmestyneen vuonna 2001 teos nimeltä The universe in a nutshell (Bantam Press, London, 2001, 216 s., kuv., sid., ISBN 0-593-04815-6), joka kuuluu myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sen ajantasaisen saatavuuden voit tarkastaa tietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ).
Lisäksi Global books in print -tietokannasta löytyy tieto, että tämän vuoden marraskuussa olisi ilmestymässä teos nimeltä On the Shoulders of Giants: the Great Works of Physics and Astronomy (Publisher: Running Press, ISBN 0-7624-1348-4)
Ponia täytyy mm. ruokkia, harjata, sen karsina pitää puhtaana ja huolehtia että se saa tarpeeksi liikuntaa.
Ponien hoidosta löytyy kirjastosta useita kirjoja. Esimerkiksi David Taylorin Ponit:käsikirja, Sandy Ransfordin Hevosharrastajan käsikirja : Hevoset ja ponit ja Emma Rostin Nuoren hevosenhoitajan opas. Myös hakemalla HelMet-haussa sanalla ponit saat paljon ehdotuksia kiinnostaviksi luettaviksi. Suosittelemme myös Norman Thelwellin hauskoja Heppahöperö-sarjan kirjoja.
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen...
Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Gary Valentine Lachmanin teos Tajunnan alkemistit: kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli
vuodelta 2009.
Lisää kirjoja aiheesta löytyy piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D84338096E3EE5…
Kysytty artikkeli löytyy teoksesta Finskt museum XL, 1933, ss. 74-78.
Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta.
Pasilan kirjasto
Kellosilta 9
puh. 31085001
Kirja on aikanaan kuulunut Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta vuosien kuluessa hävinnyt. Kirja näyttää kuitenkin olevan lainattavissa Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Bulevardilta. Voit myös tilata kirjan luettavaksesi Kansalliskirjaston lukusaliin.
Matropolian kirjasto : Bulevardin toimipiste:
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
Valitettavasti Percy Bysshe Shelleyn runoa "Lines Written in the Bay of Lerici" vuodelta 1822 ei ole suomennettu.
https://tspace.library.utoronto.ca/html/1807/4350/poem1896.html
https://www.finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Vuonna 2016 myydyimpien levyjen listalla, eniten myyneet naisartistit olivat Paula Vessala - Vesala, Sanni - Sanni ja Suvi Teräsniska - Sinä olet kaunis.
Jenni Vartiainen on myynyt levyjä (toukokuu 2017 mennessä) 332365 kpl. Tieto Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:ltä
http://www.ifpi.fi/
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
