Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen...
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Heili-kirjastoihin kuuluu 9 kunnankirjastoa, joilla kaikilla on omat maksunsa. Maksuja yhtenäistettiin joulukuussa 2013, kun Heili-kirjastot muodostettiin, mutta joitakin eroavaisuuksia varmasti vielä on kuntien kesken. Maksut löytyvät kunkin kunnankirjaston kotisivuilta. Lappeenrannan maakuntakirjaston maksut on kirjaston kotisivuilla kohdassa Palvelut A - Ö / Maksut. (http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut-A-O/Kirj…)
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Yksi tapa lähestyä runoutta voisivat olla rocklyriikat. Voitte hakea näitä runoja verkkokirjastossammekin käyttäen asiasanaa: roclyriikka.
Tässä pari esimerkkiä rocklyriikasta ja runokirjoista, mitä kirjastostammekin löytyy:
Jim Morrisonin:Jumalat & Uudet olennot. Teoksen kuvausteksti on tämänlainen:
The Doorsin legendaarisen laulajan runokokoelma ensi kertaa suomeksi. Jim Morrisonin intensiiviset sanoitukset kiehtovat yhä samalla voimalla kuin The Doorsin perustamisen aikaan tasan 40 vuotta sitten. Runoissaan Liskokuningas sieppaa aikansa hengen kiihkeiksi kuviksi, jotka huokuvat hurmaa ja tuskaa. Shamanistinen rocklyyrikko ottaa lukijansa mukaan tutkimusmatkalle elämän esiripun taakse.
ja tässä toinen esimerkki, PELLE Miljoona,...
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Hei,
Suomessa jaetaan kaksi merkittävää käännöspalkintoa. Mikael Agricola -palkinto (vuodesta 1958) jaetaan ansiokkaasta kaunokirjallisuuden käännöstyöstä ja tietokirjallisuuden puolella vastaava palkinto on J. A. Hollo -palkinto (vuodesta 1991).
Palkinnon saajien listaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Mikael Agricola -palkinto joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._A._Hollon_palkinto
J. A. Hollo -palkinto voidaan myöntää edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Outi...
Kyseessä on Cythnia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisarukset. Sarjassa on viisi osaa. Ensimmäinen osa Matkalla kotiin ilmestyi suomeksi vuonna 1984. Seuraavat osat ovat Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Isän jäljiltä (1989) ja Vaarallisilla vesillä (1991).
Sarjan ensimmäisistä osista on kuvaukset ja myös kansikuvat Kirjasammossa.
Tillermanin sisarukset -sarja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tillermanin%20sisarukset
Pääkaupunkiseudulla teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa niiden saatavuden Helmet-haulla ja tilata kirjat omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen...
Elokuva voisi olla George Cukorin Kaasuvalo (Gaslight, 1944).
George Cukorin elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviopari muuttaa pahaenteiseen taloon, jossa neuroottinen aviomies (Charles Boyer) uskottelee vaimolleen (Ingrid Bergman), että tämä on menettänyt järkensä. Kylmän palvelijattaren roolissaan nähdään nuori Angela Lansbury. Bergmanille elokuva oli Hollywood-uran huipentuma ja ensimmäinen, josta hänet palkittiin Oscarilla.
Televisioesitykset:
30.05.1965 TV1
23.09.1977 TV1
16.02.1990 TV1
22.06.2008 YleTeema [Kino Klassikko]
Lähteitä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/186302-kaasuvalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasuvalo
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/186302
Englantilaiselta Gerard Manley Hopkinsilta (1844 – 1889) on suomennettu muutama runo. Runot Kevät, Lyiijyinen kaiku ja kultainen kaiku, Tähtikirkas yö ja Täplikäs kauneus voi lukea Kirsi Kunnaksen ja Aale Tynnin suomentamina esimerkiksi teoksen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Runot Kevät ja Täplikäs kauneus sisältyvät vain teoksen vuonna 1957 ilmestyneeseen painokseen, muut teoksen uudempiin painoksiin vuosilta 1974 ja 2004. Runo Kevät ja syksy nuorelle tytölle sisältyy Risto Ahdin suomentamana antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio. WSOY, 1988), jossa on myös edellä mainittujen muiden runojen suomennokset.
Suomen kirjailijaliiton Kirjailija-lehdessä 2010 : 3 on Riina Katajavuoren...
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston...
Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Kyllä vain. Harry Potter -kirjoissa on useita tällaisia henkilöitä, tunnetuimpina varmastikin Hermione Granger ja Harryn äiti Lily Evans. Heitä kutsutaan jästisyntyisiksi (engl. muggle-born).
Lisätietoa esim. Potterwikistä: https://harrypotter.fandom.com/fi/wiki/Veris%C3%A4%C3%A4dyt
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Kirjasampo-sivustolla pääsee Kaari Utrion kirjailijasivulta tarkastelemaan yksitellen kaikkia Utrion kirjoittamien romaanien tietoja. Monissa Utrion kirjoissa liikutaan useissa eri kaupungeissa. Kuvailutietojen mukaan Turkuun ainakin osittain sijoittuvat seuraavat romaanit:
Aatelisneito, porvaristyttö
Ilkeät sisarpuolet
Karjalan kruunu
Katarinan taru
Neidontanssi
Porvarin morsian
Uhritulet
Vendela
Viipurin kaunotar
