Voisikohan kyseessä olla ehkä tarina Ehostusmestari (Beauty business), joka julkaistiin ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 34/1969 ja uudelleen numerossa 17/2012. Tämän lisäksi se sisältyy mm. albumeihin Höyhensarjan mestari ja muita Aku Ankan parhaita (Aku Ankan parhaat ; 48) ja Mahtiankka Roope. Tarinassa Aku on avannut Salon Hurma -nimisen kauneudenhoitolan. Taiturimaisesti naisia kaunistavan monsieur Akun maine leviää nopeasti ja pian hän on tehnyt kaupungin kaikista naisista niin kauniita, että Iines alkaa tuntea olevansa "ruma ankanpoikanen joutsenten joukossa". Leenu, Liinu ja Tiinu vievät tätinsä väkisin Akun käsittelyyn ja päättävät auttaa tätä vaihtamalla salaa Akun kosmeettisia aineita vahvempiin, mikä on johtaa...
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Luonnossa ei edes ravintoketjun huipulla oleva peto voi olla täysin huolettomana, vaan tietty perusvalppaus on olemassa, vaikka eläin ihmisen näkökulmasta on täydessä unessa. Kissan korvien liike kertoo siitä, että unenkin aikana eläin seuraa aisteillaan ympäristön signaaleja ja elimistö on valmis toimintaan, lähinnä joksemaan karkuun. Kaikkein pisimmälle domestikoitu eli kesytetty eläimemme eli koira voi kyllä vaipua aika huolettomaan uneen, kuten kaikki koiranomistajat tietävät. Koiran syvä ja häiriintymätön uni on mahdollinen oletettavasti siksi, että se on oppinut huomaamaan, että kodin suojassa mikään ei sen turvallisuutta uhkaa. Myös pennut ylipäätään nukkuvat huolettomammin kuin aikuiset eläimet, koska ne voivat luottaa siihen, että...
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish...
ISBN-numerolla on helppo hakea teoksia monesta paikasta.
Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siellä esim. Tekijä-kentän voi muuttaa ISBN-hauksi.
Samoin ISBN-numerolla voi hakea teoksia Maakuntakirjastojen monihaku -sivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Heili-kirjastoihin kuuluu 9 kunnankirjastoa, joilla kaikilla on omat maksunsa. Maksuja yhtenäistettiin joulukuussa 2013, kun Heili-kirjastot muodostettiin, mutta joitakin eroavaisuuksia varmasti vielä on kuntien kesken. Maksut löytyvät kunkin kunnankirjaston kotisivuilta. Lappeenrannan maakuntakirjaston maksut on kirjaston kotisivuilla kohdassa Palvelut A - Ö / Maksut. (http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut-A-O/Kirj…)
Tässä joitakin yhdysvaltalaisten kirjoittajien itsetuntoa ja itseluottamusta käsitteleviä suomennettuja teoksia.
Brown, Brené: En olekaan yksin (Basam books, 2012)
Brown, Brené: Uskalla haavoittua (Basam books, 2013)
Canfield, Jack: Aladdin-tekijä (Art house, 2. painos 2000)
Dyer, Wayne W.: Hyväksy itsesi, uskalla elää! (Otava, 4. painos 2008)
Dyer, Wayne W.: Vaikuta kohtaloosi (Otava, 2. painos 2004)
Ford, Debbie: Rohkeus (Basam books, 2012)
Moran, Victoria: Sisäinen valo (WSOY, 2003)
Nichols, Lisa. Onnistut : tuli mitä tuli (WSOY, 2009)
Peale, Norman Vincent: Ole oman onnesi seppä (Karisto, 2. painos 2008)
Peale, Norman Vincent: Sen teet mihin uskot (Karisto, 6. painos 2009)
Ventrella, Scott W.: Menesty myönteisen ajattelun avulla (...
Tuota VHS-elokuvaa ei ole enää kovin monessa kirjastossa jäljellä, mutta esimerkiksi Kiteen kirjastosta ja Raision pääkirjastosta sitä vielä löytyy. DVD:llä elokuvaa ei näyttäisi olevan saatavilla.
Elokuvasta ja sen taustasta löytyy tietoa Jotaarkka Pennasen sivuilta osoitteesta http://jotaarkka.tarulinna.fi/?page_id=179.
Karhulasta on viime vuonna julkaistu valokuvateos nimeltään Valokuvaajat Emil ja Edvin - kuvia Karhulasta ja ympäristöstä. Kirjaan liittyen on Kotkan Merikeskus Vellamossa ollut näyttely ja kirjaa on ainakin tuolloin ollut saatavilla Vellamon museokauppa Plootusta hintaan 30 euroa.
Linkki näyttelyyn http://www.merikeskusvellamo.fi/FI/Ajankohtaista/Tapahtumat/2015/05/22/…
Ja lisätietoa kirjasta
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/22/Kymenlaakson%20museon%20va…
Karhulasta on tehty myös aiemmin, vuonna 1976, valokuvateos Karhula (julk. Karhulan Kauppala, valokuvaajat mm. Ahonen, Raimo; Tommola, Matti). Tämä teos on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta. Kirjan ostomahdollisuudesta en löytänyt tietoa.
