A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish...
Voit saada kirjastokortin, vaikka sinulla ei olisikaan Suomen henkilöllisyystunnusta. Tällöin kirjastokortti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Passin lisäksi henkilöllisyystodistuksina käyvät Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti tai Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti.
Jokin osoite kirjastolla tulee olla. Osoitteeksi käy myös Poste restante. Jos osoite vaihtuu, voi sen helposti päivittää itse Helmet-palvelun omissa tiedoissa.
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Laulukilpailun voitti Kari Rydman kappaleella Mitä sanoisin sinulle tänään. Toiseksi tuli Erna Tauron Den gamla brudkläderskan (Vanha kaaso), sanat Evert Huldén. Kolmanneksi taas tuli Tauron Höstvisan (Syyslaulu), sanat Tove Jansson.
Lähde:
Nyberg, Minna: Tauro, Erna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.10.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008957, (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
