Kirjoittaja on Timo Harakka. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Viemärirotta.
Harakka, Timo, Viemärirotta : .. mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? Helsingissä : Otava, 1998.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
Olipa tämä vaikea kysymys. Googlasin "70-luvun vaatteita" ja sain keskustelupalstoilta pari vinkkiä kirppariliikkeistä joissa olisi 70-luvun vaatteita myytävinä. Niissä mainittiin Play it again, Sam
(Rauhankatu 2, 00170 Helsinki) ja UFF:n liikkeet.
Osoitteesta http://www.vuolanne.net/kirpputorit/#HELSINKI löytyy lista Helsingin ja pääkaupunkiseudun kirpputoreista
Lisäksi vaatteita voi löytyä netissä pyörivistä käytettyjen tavaroiden myyntisivustoista, kannattaa käydä katsomassa esim. Keltainen pörssi ja Huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi/index.jsp
http://www.huuto.net
Pukuvuokraamojen yhteystietoja löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tai netistä hakusanalla pukuvuokraamot. Kirjastot.fi:n arkistosta löytyy lähteitä 70-luvun...
Molemmat palvelut ovat suosittuja. Vuonna 2008 iGS:istä annettiin 9655 vastausta. iGS on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä palvelu, joten suurin osa kysymyksistä tulee pääkaupunkiseudulta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettiin yhteensä 7800 vastausta vuonna 2008. Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu. Kyseiseen palveluun tuli Helsingistä viime vuonna 1109 kysymystä, Espoosta 305 ja Vantaalta 239 kysymystä.
Hei!
Tiedustelemistasi kirjoista Grönroos: Service management and marketing customer management... on ilmestynyt myös suomenkielinen laitos v. 2009 Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Riihimäellä kirja on lainassa, eräpäivä on 15.9., ei varauksia. Ratamo-kirjastoista Hyvinkäällä kirja on tällä hetkellä paikalla ja seutulainattavissa Riihimäelle. Toista kysymääsi kirjaa ei Ratamo-kirjastoissa ole. Yliopistojen kirjastoista löytyy v. 2006 ilmestynyt teos: Gorchels, Linda: The product manager's handbook, sekä vanhempia painoksia. Tästä kirjasta on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö halutessasi.
Hei
OverDrive avautuu asiakkaille elokuun alussa ja tuolloin kirjautuminen onnistuu kirjastokortin numerolla.
Lisätietoja:
helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/Ekirjoja_ja_aanikirjoja_englanniksi_ja_r(1192)
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia netin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia tai jos se ei ole Bestseller-kirja, jota ei voi uusia.
Kirjaudu sivustolle kirjastokortin numerolla sekä PIN-koodillasi HelMet-etusivun www.helmet.fi yläpalkin keskeltä kohdasta Kirjaudu. Omiin tietoihisi pääset klikkaamalla nimeäsi oikealla ylhäällä. Valitse sitten vasemmalta Lainat-välilehti.
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella "uusi kaikki" tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta "uusi merkityt".
Jollei uusiminen ole mahdollista, myöhästymismaksua kertyy aikuisten aineistosta 20 senttiä päivässä.
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Kysymysten ja vastausten pitäisi olla pääsääntöisesti julkisia ja tulla tänne sivustolle näkyviin. Lähinnä silloin kysymys laitetaan suljetuksi, jos se sisältää kysyjän kannalta arkaluontoisia asioita tai jos kysymys ei ole yleisen kiinnostavuuden kannalta tärkeä, kuten esimerkiksi jos kysyjä tiedustelee jonkin yksittäisen kirjan saatavuutta tietystä kirjastosta.
Suljetuksi kysymys saatetaan laittaa myös silloin, jos asiaa selvitetään ja annetaan myöhemmin perusteellisempi vastaus. Joskus voi olla, että vastaajalta unohtuu vaihtaa kysymys ja vastaus julkisiksi, kun lopullinen vastaus annetaan.
Jokainen vastaaja kuitenkin valitsee itse, julkaiseeko vastauksensa vai ei, joten pakkoa julkaisemiseen ei palvelussa ole.
Jos huomaat, että...
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kondomeissa liukasteet ovat usein silikoni- tai vesipohjaisia.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29758097/
Joissakin kondomeissa on liukasteaineeseen lisätty bentsokaiini-nimistä paikallispuudutusainetta, josta saattaa olla apua ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa. Tätä puudutusainetta käytetään myös esimerkiksi kurkkupastilleissa. Bentsokaiinin yliannostus voi hyvin harvoin johtaa vaaralliseen methemoglobinemiaan, mutta kondomien sisältämä bentsokaiinin määrä on kuitenkin varsin vähäinen. Allergiset oireet ovat yleisin vaiva.
https://go.drugbank.com/drugs/DB01086
Kondomeissa usein käytetty spermisidi on nimeltään Nonoksinoli-9. Se ...
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U...
Voit saada kirjastokortin, vaikka sinulla ei olisikaan Suomen henkilöllisyystunnusta. Tällöin kirjastokortti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Passin lisäksi henkilöllisyystodistuksina käyvät Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti tai Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti.
Jokin osoite kirjastolla tulee olla. Osoitteeksi käy myös Poste restante. Jos osoite vaihtuu, voi sen helposti päivittää itse Helmet-palvelun omissa tiedoissa.
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa...
