Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Tutkimieni lähteiden mukaan Lützenin taistelussa laulettu virsi on Verzage nicht, du Häuflein klein (Evangelisches Gesangbuch, virsi 249). Myöhemmin siihen on viitattu myös nimillä Schwanengesang Gustav Adolfs ja Gustav Adolf's Feltlied. Teksti on kirjoitettu virren Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn (EG 363) melodiaan. 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen ajoitetun kansanlauluksi luokitellun sävelmän tekijää ei tunneta. Virren sanojen kirjoittajastakaan ei ole täyttä yksimielisyyttä: tekijäksi on esitetty jopa Kustaa II Adolfia, mutta todennäköisimmät ehdokkaat ovat Jakob Fabricius ja Johann Michael Altenburg.
http://www.volksliederarchiv.de/verzage-nicht-du-haeuflein-klein/
http://www.liederdatenbank.de/song/11460
http://www.evangeliums....
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.
Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.
Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975
Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979
Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990
Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986
Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970
Luukkanen,...
Kaiken kattavaa yhtenäistä tutkimusluetteloa ei valitettavasti löydy. Suomen tieteellisillä kirjastoilla on yhteinen Linda-tietokanta, joka sisältää muun aineiston ohella myös tutkimukset ja tutkielmat.
Tietokannasta voidaan asiasanoilla hakea eri aiheista tehtyjä graduja ja tutkielmia. Linda-tietokanta
vaatii käyttäjatunnuksen ja on maksullinen.
Tieteellisillä kirjastoilla on kullakin myös omat tietokantansa Internetissä, joista voi etsiä myös tutkielmia
( http://www.lib.helsinki.fi/tilke ). Samoin eri yliopistojen kotisivuilla on mahdollisia tutkimusluetteloita
( http://www.helsinki.fi/linkit/suomi-yliopistot.html ). Esim. Helsingin yliopiston sivu:
( http://www.helsinki.fi/tutkimus/linkit1.html ) tai Tampereen yliopiston sivu: ( http://...
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole...
Engla-nimi löytyy Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjasta Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Nimi viittaa enkeliin. Samankantaisia nimiä ovat esimerkiksi Angel, Angelos, Angelus, Engel, Engelbert, Engelberta ja Engelus.
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
VHS-videonauhurien valmistus päättyi vuonna 2016.
https://www.lifewire.com/funai-ends-vcr-production-that-is-the-end-of-v…
https://electronics.howstuffworks.com/new-vcr-vhs-final-production-run…
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001916769.html
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Etsimäsi elokuva on saksalainen tv-elokuva Tapaus Kaminski (In Sachen Kaminski) vuodelta 2005. Se on esitetty Suomessa televisiossa ja on myös ollut katsottavissa Yle Areenassa.
Komiteanmietintöjä löytyy Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Myös luettelot komiteanmietinnöistä löytyvät Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa, aukioloajat löytyvät Eduskunnan kirjaston sivulta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei...
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Kirjastosta löytyy paljonkin korttitemppukirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Kirjat ovat enimmäkseen perustasoa. Parhaiten voit hakea sinulle sopivaa kirjallisuutta Helmet-tietokannasta (=pääkaupunkiseudun yleisetn kirjastojen yhteinen aineistohaku).
Helmet-aineistohaun sivulle pääset osoitteella http://www.helmet.fi . Valitse vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi Aihe. Kirjoita hakusanaksi "korttitemput" (ilman lainausmerkkejä), paina Hae-painiketta ja valitse seuraavasta näytöstä 2-vaihtoehto (klikkaa linkkiä), niin saat esille kirjaluettelon.
Klikkaamalla kirjojen nimekkeitä, saat näkyviin kirjan saatavuustiedot. Kirjan voit varata joko noutamalla sen kirjastosta, jos se on "hyllyssä"-tilassa tai puhelimitse, mikäli...
Aineistoa voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta. Neuvottelevasta myyntityöstä löytyy kirjoja hakusanoilla ’neuvottelu’ ja ’myynti’. Business to business –markkinoinnista ja –myynnistä voisi hakea vaikka hakusanoilla ’yritykset’, ’markkinointi’, ’myynti’. Tässä pari kirjaa, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Timo Rope: Business to business –markkinointi (1998)
Timo Roune: Tuloksia ratkaisujen myyntiin (Business-to-business-ratkaisumyynti) (2008)
Teos löytyy Eduskunnan kirjastosta. Voitte käydä lainaamassa sen sieltä. Kirjasto on avoin kaikille.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
