Etsitty kirja saattaisi olla Alon Gratchin Jos miehet puhuisivat... (Otava, 2003).
Gratch on kliininen psykologi, jonka asiakkaat ovat pääasiassa miehiä, ja hänen kirjansa tapausselostukset ovat koosteita hänen potilaittensa kertomuksista.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei...
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Englantilaiselta Gerard Manley Hopkinsilta (1844 – 1889) on suomennettu muutama runo. Runot Kevät, Lyiijyinen kaiku ja kultainen kaiku, Tähtikirkas yö ja Täplikäs kauneus voi lukea Kirsi Kunnaksen ja Aale Tynnin suomentamina esimerkiksi teoksen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Runot Kevät ja Täplikäs kauneus sisältyvät vain teoksen vuonna 1957 ilmestyneeseen painokseen, muut teoksen uudempiin painoksiin vuosilta 1974 ja 2004. Runo Kevät ja syksy nuorelle tytölle sisältyy Risto Ahdin suomentamana antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio. WSOY, 1988), jossa on myös edellä mainittujen muiden runojen suomennokset.
Suomen kirjailijaliiton Kirjailija-lehdessä 2010 : 3 on Riina Katajavuoren...
Kirjaston aineistoa ei tarvitse desinfioida. Puhdistusaineet saattavat tärvellä aineiston poistokuntoon. Lisäksi THL:n mukaan "pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä".
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi , valitse Helsinki (sama tietokanta kaikissa!), valitse ”asiasana tai luokka”, kirjoita hakulokeroon asiasana verenpaine, paina ”kaikenlaisia teoksia”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kohta ”vain kirjoja”, paina sen ”mikä tahansa”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kieleksi ”suomi”, paina hae.
Saat vastaukseksi kokoelman Helsingin kaupunginkirjastossa olevia verenpainetta käsitteleviä kirjoja. Laajemman hakutuloksen saat luokanmukaisella haulla: muuten kuten edellä, mutta kirjoita hakulokeroon luokka 617.34. Jos jätät kielirajoituksen pois, saat luokkahaulla kaikenkieliset Helsingin kaupunginkirjastossa...
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
Voisiko kysymyksessä olla Milton Friedman ja monetarismi, vaikka oppisuuntaa ei olekaan suoraan nimetty Friedmanin mukaan?
Joitakin talouspolitiikan oppisuuntia selostetaan Taloustieto Oy:n artikkelissa: http://www.taloustieto.fi/lukiotext/10text608.html .
Friedmanista kirjoitetaan mm. englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman .
Esimerkiksi tässä Blongin kirjassa puhutaan tulivuoripurkausten vaikutuksista
BLONG, R. J., Volcanic hazards : a sourcebook on the effects eruptions / ISBN: 0-12-107180-4. Sydney : Academic Press, 1984.
GtK:n kirjaston Hermanni-tietokannasta
osoitteessa
http://libraweb.gtk.fi/opac/default.aspx voi
etsiä lisää kirjallisuutta tulivuorista
kirjoittamalla Vapaasanahaku-kenttään hakusanaksi tulivuoret.
Kirjojen lainausta voi tiedustella sähköpostilla
library@gtk.fi tai soittamalla numeroon 0205502233.
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
