Näytelmä on englanninkielisenä kirjassa Evgenii (tai Yevgeniy) Shvarts Three plays. Kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta.
Täältä löytyvät yliopiston kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.helsinki.fi/yleistieto/yhteys.htm
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy useampia kirjoja, joissa käsitellään Vaasan tarkk'ampujapataljoonaa. Sinun kannattaisi tutustua teoksiin Roudasmaa; Vaasan varuskunnan historia, Screen; Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901, Gripenberg; Lifgardets tredje finska skarpskyttebataljon 1812-1905, Den finska militären, Heikel; Minnen från min studenttid och mina studieår. Heikelin kirja on muistelmateos ja Den finska militären kirjassa on upeita kuvia tarkk'ampujapataljoonasta. Vaasan kaupunginkirjaston tiloihin on siirretty myös tarkk'ampujapataljoonan oma kirjasto, johon voit myös halutessasi tutustua. Myös Vaasan maakunta-arkistosta löytynee enemmän tietoa tarkk'ampujapataljoonasta.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei! Teille on opinnoissa varmasti kerrottu kirjallisuusanalyysistä yleensä. Sinällään novellihan voi olla melkein mikä tahansa, jota sitten analysoit kahdesta mainitsemastasi suuntauksesta käsin.
Minna Canthin ja Maria Jotunin novellit käsittelevät paljon feminismiä, joten jos valitset heidän novellin, voit toiseksi tarkastelun suunnaksi ottaa jonkin haluamasi.
Samasta aiheesta, mutta nykykirjallisuutta, edustaa Katja Ketun novellit. Tässä nyt vaan joitakin esimerkkejä.
Jhumpa Lahirin novelleilla on usein psykologinen näkökulma ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asiaa tarkastellaan usein maahanmuuttajan silmin.
Näistä,mistä tahansa, saat varmasti hyvän analyysin. Mietit vaan ensin mitä suuntaukset tarkoittavat ja sovellat ne sitten novelliin.
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
Elokuva on nimeltään Matilda ja lasten kapina. Sitä on järjestelmässä useita kymmeniä kappaleita, saatavana myös Vantaalla Myyrmäen, auto-osaston ja Tikkurilan lastenosastoilla, vaikkakin näistä tällä hetkellä lainassa.
Etsitty kirja saattaisi olla Alon Gratchin Jos miehet puhuisivat... (Otava, 2003).
Gratch on kliininen psykologi, jonka asiakkaat ovat pääasiassa miehiä, ja hänen kirjansa tapausselostukset ovat koosteita hänen potilaittensa kertomuksista.
Etsimääsi teosta ei ole saatavilla Vaski-kirjastoista. Turun yliopiston kirjastossa se on tilattavissa varastosta lukusalilainaan.
Halutessasi saat kirjat myös kaukolainaan Turun kaupunginkirjaston kautta Varastokirjastosta, jolloin sinulta veloitetaan kaukolainakorvaus, joka on 4€ per kirja.
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia...
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja...
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
