Kultakypärä on SM-lligan kunkin joukkueen kulloinkin eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Jokereiden nykyinen kultakypärä on siten Ville Leino. Tilastot on nähtävillä SM-liigan virallisilla sivuilla: http://www.sm-liiga.fi/ .
Teknillisen työtilojen määräykset 2008 ei ole Eduskunnan kirjaston kokoelmissa. Suomen rakentamismääräyskokoelma on saatavilla Finlexin www. finlex.fi Viranomaiset - Viranomaisten määräyskokoelmat -osiossa sekä ympäristöministeriön sivustolla
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=369891&lan=FI
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankitaan ensisijaisesti suomenkielistä kirjallisuutta. Transformer-kirjoja ei ole tällä hetkellä saatavissa kirjakaupan kautta suomen kielellä, mutta aiomme hankkia muutaman englanninkielisen Transformer-kirjan.
Bobby and Jackie -A love story kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Myöskään Caroline Kennedyn tämän syksyisen kirjan suomentamisesta ei vielä ole tiedotettu.
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Titiyo-nimisen ruotsalaisen artistin Come Along -kappale, joka on julkaistu vuonna 2001 samannimisellä albumilla.
Kappaleen voi kuunnella Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4
Lähiomaisille tai sovitulle yhteyshenkilölle ilmoittamisen lisäksi lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Väestötietorekisterin kautta myös pankit, valtion virastot ja monet eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta.
Jos isoäitisi ei kuulunut Jehovan todistajiin, ei tieto hänen kuolemastaan ole ainakaan virallista tietä välittynyt.
Alla tietoa aiheesta:
https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/327…
http://www.kela.fi/muistin-tueksi
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) löytyy hakusanalla uusperheet 38 viitettä, joista kuitenkin suurin osa on aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta, osa taas on ilmestynyt ennen vuotta 1995. Ehtosi täyttäviä niistä on viisi. Helsingin yliopiston kirjaston hakua käyttämällä löytyi toistakymmentä viitettä. Sinne pääset osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei...
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti...
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Kursiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikealle kaltevaa kirjainlajia. Kursivoidulla tekstillä tarkoitetaan tekstiä, joka on esitetty muusta tekstistä poikkeavasti (kursiivilla) painettuna. Runoilija ja muusikko Bellmanin käsiala ei ehkä ollut tässä mielessä kursiivia? Lähellä olevan fontin löytämiseksi tarvittaisiin enemmän tietoa Bellmanin käsialasta.
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
