Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
CFU on lyhenne sanoista Colony Forming Unit. Suomeksi se on pesäkkeen muodostava yksikkö (PMY) eli yhdestä solusta, soluryhmästä tai itiöstä jakautumalla muodostunut solujen erillinen ryhmittymä kiinteällä alustalla (Tieteen termipankki). Sitä käytetään kertomaan, kuinka monta jotain tietynlaista elävää mikrobisolua, tässä tapauksessa maitohappobakteeria, jossain näytteessä on (Wikipedia).
Bonny Bryantista ei suomeksi löydy käytännöllisesti katsoen mitään paperille painettua tai sähköisessä muodossa julkaistua tietoa.
Netistä löytyy vain jokunen suomenkielinen hevoskirjaluettelo, joissa on Bonnie Bryant mukana, esim. http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/1897hummaa/5extra.html (kannattaa käyttää sanahakutoimintoa, Explorerissa Edit > Find on this page > [kirjoita sana Bryant] > Find next, ja kun haku on suoritettu, paina vielä hakuikkunan painiketta Cancel, jotta pääset takaisin tekstiin. Netscapessa Find in Page on Edit-valikossa ylempänä, kun se Explorerissa on alimpana).
Edes englanninkielistä Bonny Bryantin kotisivua ei Google (http://www.google.com/intl/fi) löytänyt.
Suomen Nuorisokirjallisuuden...
Richard Osborne on kirjoittanut alun perin Yhdysvalloissa julkaistun teoksen Basic Instinct, joka on suomennettu nimellä Basic instinct : vaiston varassa (Hyvinkää: Book Studio, 1992, suom. Heikki Sarkkila).
Henkilötietoja tai muita teoksia ei löytynyt internet-hauilla eikä Mikkelin kaupunginkirjaston hakuteoksista. Kirjan pohjalta tehdyn menestyselokuvan arvosteluja voi lukea esim. http://www.arvostelut.net -sivustolta.
Verohallinon sivuilla oli tuo "syytinki" käännetty sanalla "sytning". Luulisin, että tuo on oikein virallisesti. Itse olisin ehkä kääntänyt bostadsrätt tai fastighetspension sanan tarkoitusta ajatellen.
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista...
HelMet-ohjeissa kerrotaan varausten lukitsemisesta seuraavasti:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä"."
Todennäköinen syy siihen, että yhtä varauksistasi ei ole voinut lukita, on se, että varaus on jo ollut matkalla noutokirjastoon tai ehkä jo odottamassa noutoa.
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kyllä voi tuoda. Kirjasto ei voi ottaa omaan kokoelmaansa asiakkaiden lahjoittamia elokuvia, mutta tällä lailla niitä voi kierrättää.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla...
Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen.
Lähteet:
Viola-tietokanta (https://finna.fi)
http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Kappaleen If you come back from heaven esittää ainakin Lorrie Morgan vuonna 1994 ilmestyneellä levyllään War Paint. Lorrie Morgan on uudemman polven naiskantrilaulajia. Hänen kotisivunsa osoite on: http://www.lorrie.com . Sivuilta löytyy mm.discografia, jossa on linkki etsimääsi kappaleeseen. Voit kuunnella siitä ainakin pätkän ja varmistaa onko se etsimäsi kappale.
Vanhoja lehtiä on arkistoituina Varastokirjastossa https://vaari.finna.fi/Browse/Home Kuopiossa. Voit osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tehdä kaukopalvelutilauksen. Varastokirjastosta tehtävät kaukopalvelutilaukset ovat ilmaisia.
Arkissa olevat merkit ovat omakuvapostimerkkejä, joihin siis voi valita itse kuvan. Lisää tietoa löytyy Postin sivuilta:
https://verkkokauppa.posti.fi/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=1215&OpenGroups=
Postimuseosta vastattiin, että "kysymyksessä on vuonna 2005 julkaistu uusi kehysmalli omakuvapostimerkeille, ja päivämäärä on sen ilmestymispäivä. Kehykseen kuuluu tuo osa, jossa on maa- ja arvomerkinnät. Posti käytti valmista kehyspohjaa juuri siitä syystä, että merkki saatiin nopeasti markkinoille. Normaalisti merkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuluu useita kuukausia nopeimmillaankin. Tässä julkaisutavassa tarvittiin vain valmiiseen kehykseen sijoitettava kuva. Lisäksi toteutus voitiin tehdä...
