En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
WSOY:n vuonna 2009 julkaisema kirja "Sevilla & Andalusia : taskuopas & kartta" löytyy hyllystä melkein 20 kirjastosta, mm. Sellosta (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1907814~S9*fin). Todennäköisesti sama kirja englannin kielellä vuoden 2012 painoksena on yhtenä kappaleena hyllyssä (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2028655~S9*fin). Vanhempia englanninkielisiä on muitakin, mutta matkakirjoissa kannattaa yleensä tavoitella uusinta. Varaa näistä kahdesta niin ehdit hyvin saada ennen matkaa.
Heikki Poroila
Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
Helmet-sivuilta kirjastojen lasten rooliasut löytyvät kirjoittamalla hakusanaksi rooliasut ja valitsemalla aineistoksi "esine". Rooliasuja on tällä hetkellä vain Espoon Entressen ja Espoon kirjastoauton kokoelmissa. Tässä linkki hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1899213__S%28rooliasut%29%20f%3Aq__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Vaatteet voi varsinaisesti nähdä vain kirjastossa, kuvia niistä ei ole.
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti...
Ruotsinkielisen almanakan Rut, heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.
Kirjaa on tulossa runsaasti HelMet-kirjastoihin mutta siitä ei voi tehdä ennakkovarausta. Heti kun yksikin nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavaksi siitä voi tehdä varauksen. HelMetin osoite on: www.helmet.fi. Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi.
