Minecraft-kerhoon ei ole ikärajaa, mutta siihen pitää ilmoittautua.
Ilmoittautumislinkki on tapahtumasivulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Tap…
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja...
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle...
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
Kun rekisteröidyt Helsingin kaupunginkirjaston uuteen tulostusjärjestelmään, PIN-koodi löytyy antamastasi sähköpostista. Sähköpostin otsikko on helprint-noreply.
Jos olet poistanut viestin, kirjastovirkailija voi antaa uuden PIN-koodin.
Rainforest Alliance päätti lopettaa ympäristömerkkinsä myöntämisen palmuöljyn tuottajille ja palmuöljyä sisältäville tuotteille vaiheittain. Virallinen tiedote käytännöstä julkaistiin 23.4.2021 ja uusittu standardi astui voimaan 1. heinäkuuta. Ennen tätä myönnetyille palmuöljysertifikaateille asetettiin viimeiseksi voimassaolopäiväksi 31.12.2022. Olemassaolevia tuotteita ei määrätty vedettäväksi pois markkinoilta, joten kaupoissa voi edelleen olla palmuöljyä sisältäviä tuotteita, joilla on Rainforest Alliance -merkki.
https://kauppa.rckfinland.fi/ymparistomerkit
https://www.rainforest-alliance.org/
https://www.rainforest-alliance.org/resource-item/policy-palm-oil-certi…
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Mary Oliverin runoa When I am among the trees ei valitettavasti ole suomennettu.
Alkukielellä runo sisältyy teokseen Devotions : the selected poems of Mary Oliver. Teosta on Helmet-kirjastojen ja Helka-kirjastojen kokoelmissa, mutta kummassakaan sitä ei ole tällä hetkellä paikalla.
