Mikäli mielessäsi on alunperin vuonna 2000 julkaistu Tapio Piiraisen ohjaama tv-sarja "Raid", kyseisen sarjan saatavuustiedot Suomen kirjastoista löytää näistä: https://www.finna.fi/Record/anders.1864062?sid=4792387058 https://www.finna.fi/Record/keski.543742?sid=4792391138 https://www.finna.fi/Record/jamk.99905034806251?sid=4792393013.Sarjasta on monta nimekettä, sillä siitä on julkaistu uusia painoksia vuosien mittaan. Yksi kappale PK-seudulla näyttää löytyvän kaikille avoimesta Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta.Toinen mainitsemasi sarja, "Kohtaamiset ja erot", ei puolestaan näytä Finnan mukaan tällä hetkellä löytyvän yhdestäkään kirjastosta.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-4859488 kuuluu Singer 15K -mallin 250 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu elokuussa 1927. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Jostain syystä runo kulkee netissä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Leinolla ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan kiinnostus samaan asiaan... Runo on nimeltään Pieni episodi ja se alkaa "Monta päivää juotuaan / pessimisti tuskissaan / sanoi on jo..."
Runon on kirjoittanut Heikki Asunta (Mustaa ja kultaa, 1929). Se löytyy myös Jarkko Laineen toimittamasta kirjasta Putelille puhelen : viinavirsiä. Sanat saattavat hiukan vaihdella eri julkaisupaikoissa tai sävellyksissä. Lauluna tätä ovat esittäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Matti Salminen ja Anneli Saaristo
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
Serkkua tai serkunlasta merkitsevä nepa (tai nepaa) on itämerensuomalasten kielten kautta omaksuttu sana, joka on indoeurooppalaista perua.
Indoeurooppalaisessa kantakielessä nepōt- takoitti lapsenlasta tai veljen t. sisaren poikaa. Samoin esimerkiksi muinaisliettuassa sana nepotis, nepuotis, nepatis sana lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika, serkunpoika’.
Samaa kantaa on esimerkiksi viron nõbu ’serkku’ ja pohjoissaamen næppe ’ ’sisaren lapsi, miehen veljen t. sisaren lapsi’.
Kielitoimiston etymologisesta sanakirjasta voit lukea lisää aiheesta:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5f8afaec216fc1c16…
Kirjastonhoitajaksi voi päästä opiskelemalla korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot (60 op). LisätietojaDuunitori: Kirjastonhoitaja https://duunitori.fi/ammattiopas/kulttuuri-viihde-ja-taidealat/kirjastonhoitajaTyömarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjastonhoitajaKirjastot.fi: Kirjastoalan oppilaitokset https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Voit kuunnella äänikirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamassa palvelussa, E-kirjastossa. Tarvitset kuunteluun E-kirjasto-sovelluksen, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta.E-kirjasto | KansalliskirjastoE-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeen löydät alla olevasta linkistä. E-kirjaston aineistojen käyttö edellyttää sitä, että oma kotikuntasi on liittynyt E-kirjastoon. Kuin olet asentanut E-kirjasto sovelluksen laitteellesi ja avaat sovelluksen ensimmäistä kertaa, tunnistaudu Suomi.fi palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella. E-kirjasto-sovelluksen käyttöohje | Kansalliskirjasto
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Paikkahakemistosta löytyvät ainakin tanssipaikat, joilla on ohjelmatietoja. Suurin osa niistä on tanssilavoja.
http://tanssi.org/fi//////////////////paikkatilanne.html
Suomalaisen seuratanssin historiaa on seuraavilla sivuilla:
http://tanssi.net/fi/tausta/historia.html#kukoistus
Entisten tanssipaikkojen luettelo on pitkä:
http://tanssi.net/fi/vanhat.html
Musiikin oppikirja Musisoiden 1-2 ja siihen kuuluva kasetti ovat ilmestyneet vuosina 1986-1992. Näyttää siltä, että cd-levyn sisältävää versiota ei ole julkaistu. Kirjan ja kaksi kasettia sisältävä pakkaus löytyy Turun lähistöltä ainakin Salon pääkirjastosta:
http://kirjastot.salonseutu.fi/
Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
Tammisen, Katzenbachin, Rileyn, Jacksonin, Lipman-Blumenin, Krugerin, Skytän, Malikin, Aaltosen, Åhmanin ja Nairin kirjaa ei ole ruotsinnettu. Isaacsin kirja on ja se on nimeltään Dialogen och konsten att tänka tillsammans, kirja on Vaasassa ja lainattavissa. Kotterin teos on käännetty ja se on nimeltään Leda förändring. Meillä ei ole tätä kirjaa saatavilla mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Porvoon kirjastosta. Kouzesin kirja on käännetty ja se on nimeltään Ledarskapets utmaning. Meillä ei ole tätä kirjaa mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Tammisaaren kirjastosta. Tarkistin kirjojen mahdollisia käännöksiä myös Libriksestä, joka on Ruotsin yliopistojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen kirjastotietokanta.
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Poliisimuseolta varmistamani tiedon mukaan varsinaisia poliisimatrikkeleita ei löydy. Jotkin poliisilaitokset ovat voineet pitää henkilöstöluetteloa omista työntekijöistään, mutta Poliisimuseon mukaan tällainen toiminta ei ole ollut lakisääteistä, joten tietojen saaminen tätä kautta on hyvin epävarmaa.
Yksittäisen varauksen voi poistaa siten, että ruksaa poistettavan varauksen vasemmalla olevasta Poista-valikosta, ja sen jälkeen napsauttaa painiketta Tallenna muutokset. Sen jälkeen tulee vielä vahvistuskysymys, johon vastataan kyllä.
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
