Tässä Kuntaliiton sivussa on tietoa ruokahankinnoista ja sivulla voi myös antaa palautetta.
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;161;80801;80802;75434…
Sitralla on menossa Järkipalaa- hanke kouluruokailusta
http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/era/hankkeet_era/jarkipalaa/jarkipalaa…
Finfoodin sivulla esitellään ravitsemustieteen pro gradu
Tyhjä lautanen - tyhjä pää.
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/8395790A7C1588A5C225…
HelMet aineistoluettelosta löytyy tietoja kouluruokailusta
http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku, kirjoita kouluruokailu
Kirja
Transfettsyrer og helse : rapport fra Nordisk
arbeidsseminar, 11.-12. desember 1995, Gøteborg
TemaNord, ISSN 0908-6692 ; 1996:555)
Löytyy Eduskunnan kirjastosta ja...
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
Tekniikan maailma -lehteä säilytetään Vantaan Tikkurilan (vuodesta 1958) ja Helsingin Pasilan (vuodesta 1953) kirjastoissa. Tikkurilasta lehden voi saada kotilainaan, Pasilassa lehteä voi lukea kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
David Aldertonin kirjassa Kanit ja marsut ( Gummerus, 1991) kerrotaan miten kanien sukupuolen voi määritellä. Lisätietoja kaneista ja niiden hoidosta löytyy myös netistä esim seuraavilta sivuilta: Suomen Kani- ja jyrsijäkerho http://www.geocities.com/Petsburgh/3605/, sivulla on myös kysy-palsta, Suomen Kaniyhdistyksen kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/kani/ , jolta löydät runsaasti linkkejä kotimaisille ja ulkomaisille sivuille esim. http://www.rabbit.org/ .
Kyseessä lie seuraava elokuva:
Hakase no aishita sûshiki (2006)
https://www.imdb.com/title/tt0498505/
Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä.
Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.
Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Näyttäisi siltä, että kysymys on palstalla esitetty ennenkin ja vastauskin on saatu siihen. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-runon-laulun-tai Linkistä näkyy mistä runo voisi löytyä. Mm. Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) on mainittu myöskin.