Suomen kielellä löytyy kirjastostamme tällainen teos:
Kiljunen, Veikko, Taidemaalarin materiaalioppi
Englannin kielellä löytyy mm tämä:
Kanduth, Rian, Picture framing
Ensimmäinen näyttäisi olevan paikalla sekä pääkirjaston Musiikki ja taide -osastolla että Palosaaren kirjastossa, jälkimmäinen Palosaarella.
Suomenkielisiä kirjoja aiheesta näyttäisi muutenkin olevan vähän, esim. Helsingistä löysin tämän yhden meillä olevan lisäksi vain yhden: Emeli Mårtenson, Tee itse kehysket, vuodelta 2002, jonka toki voi sieltä tilata meille kaukolainaksi,joka maksaa vain ilmoitusmaksun verran. Kaukolainapyynnön voi jättää kirjallisena kaikkiin toimipisteisiimme tai sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi.
Toinen vaihtoehto on tehdä ko....
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Videotaiteesta löytyy teoksia, mutta videotaiteen levityksestä ei löytynyt. Kävin läpi Helmet-haun sekä Helsingin yliopiston Helka-haun ja yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan asiasanayhdistelmällä videotaide - levitys.
Kannattaa olla yhteydessä suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkkiin. Ainakin heidän vuosi- tai toimintakertomuksessaan saattaisi olla tietoja videotaiteen levityksestä. AV-arkin yhteystiedot http://www.av-arkki.fi/web/index.php?id=21
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Hei!
Suomen kokonaisveroaste eli Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen löytyy avoimesta kansantalouden tilinpidon tietokannasta.
Katso sivun http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp
taulukoista Lisätiedot 1975-2012, Valitse osataulukko, tee valinnat (Valintaohje) eli Valitse Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen jne.
Tilastotiedot myös liitetiedostossa.
Terveisin,
Tauno Tyllinen
TILASTOKESKUS
TILASTOTIETOPALVELUT
Ma - pe 9.00 - 16.00
puh. 09 1734 2220
sähköposti: info@tilastokeskus.fi
Seuraa meitä:
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
.......................................................................
Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä...
Hei vain,
Eräs antiikkiliike näkyy kauppaavan WSOY:n painamaa Kodin Raamattua (sis. 88 värikuvaa) 200 euron hintaan (http://www.antiikinvuoksi.fi/product/10410/kodin-raamattu--wsoy-1967. Mutta hintahan riippuu tietenkin siitä mitä mahdollinen ostaja on valmis maksamaan :)
Helmet-aineistoluettelossa annettaville arvioinneille ei ole asetettu maksimimittaa, mutta teksti tallentuu yhdeksi kappaleeksi, joten pitkä teksti on työläs lukea. Siksi monet kirjoittavat kappaleen mittaisia arviointeja.
Surrealismissa pyritään kuvaamaan arkitodellisuuden ylittävää, ylitodellista (ransk. surréalité) sekä ihmisen alitajuntaa unia ja hallusinaatioita hyödyntämällä.
Viime vuosisadan alun kirjailijoista surrealisteihin lukeutuvan André Bretonin tuotannosta on suomennettu kaunokirjalliset teokset Nadja (2006), Hullu rakkaus (2010)ja Magneettikentät (2013). Myös Franz Kafkan teoksia määritellään surrealistisiksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa Kafkan novelleja, joita löytyy varmasti useimpien kirjastojen kokoelmista.
Kirjallisuudessa surrealistien suoraa tai epäsuoraa vaikutusta on mm. Samuel Beckettin, Eugene Ionescon, Jean Genet'n, Alain Robbe-Grillet'n, Natalie Sarrauten ja William S. Burroughsin tuotannossa. Kaikkien edellä mainittujen teoksia...
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi hakea kirjastoja, joissa on digitalkkari. Haun mukaan digitalkkaripalvelu näyttäisi olevan tällä hetkellä Itäkeskuksen, Malmin, Oulukylän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Teidän kannattaa siis soittaa suoraan johonkin edellä mainituista kirjastoista ja varmistaa, että digitalkkari on tänään paikalla. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
