Susista ja niiden käyttäytymisestä kertovat mm. seuraavat kirjat: Brandenburg, Jim: Veljemme susi: unohdettu lupaus; Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset; Pulliainen, Erkki: Koira kotona ja luonnossa: käyttäytymisen perusteet. Nämä kirjat kuuluvat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston verkkosivujen tarkennetusta hausta (www.kuopio.fi/kirjasto) voit hakea lisää kirjallisuutta aiheesta asiasanoilla susi ja sudet.
Selja-sarjan ilmestymisjärjestys löytyy epäselvästi HelMet-palvelua käytettäessä, koska myös uusintapainokset näkyvät ilmestymisvuoden mukaan. Selja-sarjan voi kuitenkin löytää kronologisessa järjestyksessä HelMet-sivuilta, koska kaikien Selja-kirjojen nimessä on Selja-sana.
Selja-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
Seljan tytöt 1955
Tapaamme Seljalla 1957
Virva Seljan yksityisasia 1060
Tuntematon Selja 1964
Seljalta maailman ääriin 2001
Seljan Tuli ja Lumi 2009
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Tässä muutamia keskenään erilaisia novelliteoksia ja-kokoelmia, joita voisitte miettiä koulussa hyödynnettäväksi:
Laaksonen, Heli: Pursu
Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja
Mykkänen, Erkka: Kolme maailmanloppua
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Latvala, Taina: Ennen kuin kaikki muuttuu. E-kirjana teokseen voi tutustua lastukirjastojen- kirjastokortin avulla osoitteessa https://www.ellibslibrary.com/book/9789511289838
Huotarinen, Vilja-Tuulia: Kimmel
Kauhunovelleja kotimaisilta kirjailijoilta sisältävä kokoelma: Luurankomies : ja muita kauhutarinoita Villistä Lännestä
Nuorten kirjoittamia novelleja löytyy kokoelmasta:
Supernyrkki - Novelli palaa!-kirjoituskilpailun parhaat
Seinäjoen kaupunginkirjasto on hankkinut asiakkaiden käyttöön myös sähköisiä lehtipalveluita. Library PressDisplayssa lehdet ovat luettavissa näköislehtinä. PressDisplayta voi käyttää myös kotona omalla tietokoneella tai tabletilla kirjautumalla palveluun kirjastokortin numerolla.
Lehtivalikoimasta löytyy myös Dagens Nyheter.
Linkki Pressreaderiin löytyy kotisivuiltamme kohdasta Kokoelmat ja tiedonhaku, Lehdet, e-lehdet.
PressReader http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx
Kotimaisten lehtien näköislehtipalvelu ePress on käytettävissä kirjaston tietokoneilla.
Dahlerup, Rina.
Teos:[Pigejob - drengejob]
Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti].
Kieli:suomi
Julkaistu:Hki : Tammi, 1978
Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa)
Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm.
Sarja:Nalle ja naapurit
Alkuteoksen kieli:dan
ISBN:951-30-4508-0 (sid.) :
UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina.
Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www....
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta:
- Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b
- Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b
- Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina...
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,...
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty...
