Valitettavasti internetistä ei löydy mainitunlaista matrikkelia. Apua ei myöskään ollut painetuista taiteilijamatrikkeleista (sellainen löytyy esim. vuodelta 1926). Kirjaimiin sopivaa nimeä ei löytynyt, kuten ei Suomen taiteilijaseuran historiikistakaan (siinä on lopussa luettelo seuran toimivista jäsenistä vuosilta 1864-1964).
Taidetta myyvät antiikkikauppiaat saattaisivat tietää, kenestä on kyse. Tuomiokirkonkadulla on ainakin Galleria Annmari's, puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta saattaa myös löytyä sopivia liikkeitä. Myös ainakin Avotakka- ja ET-lehdissä on kysymyspalstat, joille voi lähettää tiedusteluja kuvan kera.
Tallennuksen laatu vaikuttaa siihen paljonko tilaa ohjelma vie, joten tarkkaa lukua ei voi sanoa.
Kuluttajaviraston sivulla on seuraavasti: 80 Gt:n (gigatavun) kiintolevylle mahtuu noin 30-40 tuntia ohjelmia ja 200 Gt:n kiintolevylle noin 100 tuntia.
Kiintolevyllesi mahtuisi tuon perusteella noin 80 tuntia tv-ohjelmia.
Hei!
Matkantekijä-sarjaan kuuluvat romaanit:
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi.
Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)
Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)
Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)
Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)
Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)
Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)
Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)
Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin.
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan seikkailujen osat ovat:
1. Kolme muskettisoturia
2. Myladyn poika = Muskettisoturit seikkailevat jälleen
3. Bragelonnen varakreivi I-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt
Myladyn poika -suomennos on kolmiosainen, Muskettisoturit seikkailevat jälleen viisiosainen ja lisäksi se on suomennettu vielä ainakin Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin -sarjana. Sisältö on kuitenkin sama, eli Myladyn poika -sarja sisältää mainitsemasi osat.
Kirsi Kunnaksen käännöksessä Little Bo Beep on Pikku Tilli Talli (Hanhiemon iloinen lipas, WSOY useita painoksia).
"Pikku Tilli Talli kadotti karitsansa. / Eikä hän tiennyt vaikka susi ois ne vienyt…"
Marja-Leena Mikkolan kääntämänä loru on nimeltään Pikkuinen Pirpana (Hanhiemon runoja, Otava 2000.
"Pirpana lampaansa kadotti / eikä tiennyt mistä etsisi…"
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Kirjaston kirjat voi toki palauttaa jo ennen eräpäivää ja heti, kun ne on lukenut. Eräpäivä on vain viimeinen takaraja, jolloin kirjat täytyy palauttaa tai uusia, jotta muutkin kirjaston asiakkaat voivat niitä lainata. Usein kirjoja palautetaankin kirjastoon jo ennen eräpäivää.
Joissakin erityisen suosituissa kirjoissa saattaa olla tavallista lyhyempi laina-aika, jotta muutkin kiinnostuneet saisivat ne nopeasti lainattaviksi. Helsingin kaupunginkirjastossa tällaiset lainat on merkitty bestseller-tarralla, niiden laina-aika on vain viikko, eikä bestsellereitä voi uusia. Myös suosituissa uutuuslevyissä on vain viikon laina-aika tavallisen neljän viikon sijaan. Siten yksi ainoa asiakas ei voi pitää hallussaan levyä kokonaista neljää viikkoa...
Suuri toivelaulukirja 2 sekä Laula ja juo -laulukirja kertovat yksimielisesti, että Porsaita äidin... on kansanlaulu, sekä sanojen että sävelen puolesta.
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Selasimme kirjoja:
Suomen poliittinen historia 1809-1999 / Osmo Jussila...
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Justiina on Justinuksen, Justinin ja Justuksen sisarnimi, ja sen rinnakkaismuotoja ovat Justina ja Justine. Näiden nimien lähtökohtana on latinan sana iustus, joka tarkoittaa "oikeamielistä, rehellistä". Suomalaisessa almanakassa Justiina oli 16. kesäkuuta vuosina 1705-1928. Päivämäärä viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen. Muita tunnettuja Justinan muistopäiviä ovat 26.9. (legendan mukaan Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa kuolleen tämännimisen marttyyrin mukaan) ja 7.10. (300-luvun alussa Padovassa Pohjois-Italiassa surmatun neitsytmarttyyri Justinan muistoksi). Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on edelleen lokakuun toisena päivänä.
Justiina oli melko...
Ilmeisesti kyseinen runo on alun perin ilmestynyt (nimeltä mainitsemattomassa) kaupunginosalehdessä, josta sen on siteerannut poliittiseen pakinaansa Timo Roos Uusi aika -lehdessä, tai ainakin sen verkkosivulla, 11.11.2008. Myös sen mukaan runon tekijä on tuntematon. "Kanamainen hairahdus" kuuluu Roosin siteerauksen mukaan kokonaisuudessaan näin:
”Näin sattui parvessa kanojen/ eräs muuten muiden kaltainen/ oli saanut mainion laulutaidon/ sen parempi ei satakielen aidon/ ja taito tuo aivan yllättäen/ tuli esille piirissä kanalan väen/ kun kuultuaan radion oopperaa/ se alkoi matkia aariaa./ Vaan kukolta tuomion tuikean/ sai esitys aarian huikean/ sillä onhan nyt aivan sopimatonta/ näin että joukossa, jossa on monta/ ja muut vain osaavat...
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Valion sivuilla kerrotaan juustonvalmistuksesta. Juuston kypsymisen aikana juuston hiilihydraatti, joka on laktoosia eli maitosokeria, hajoaa käymisen tuloksena maitohapoksi ja muiksi yhdisteiksi. Käymisestä syntyvä hiilidioksidi muovaa juuston kolot.
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodserv…
Prosessin kuvaa selkeästi Jussi Talvi teoksessa Rakastettu juusto kirjoittaessaan Emmental-juuston valmistuksesta (s. 80-86). Emmentalissahan on varsin suuria koloja.
Koloja ei siis tehdä erikseen, vaan ne syntyvät juuston kypsyessä.
Asiaa on kysytty myös Yleisradiolta ja heidän vastauksensa oli:
Reiät syntyvät juustoon, kun maitohappobakteerit käyvät juuston valmistuksen aikana ja muodostavat juustossa kaasuja,...
HelMet-kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen HelMet-kirjastoon. Sinun ei siis tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Raija Hurmeen Englanti-suomi-suursanakirjan mukaan green onion = scallion. Scallion puolestaan saa seuraavat merkitykset: 1. pikkusipuli; salottisipuli 2. purjo.
Net-mot -sanakirjan mukaan ruohosipuli=chives.
