Kirjaa on tilattu Espoon kirjastoihin ja varmasti myös Helsinkiin ja Vantaalle. Kannattaa seurata aineistotietokantaamme www.helmet.fi ja heti kun sinne on kirjaa merkitty johonkin kirjastoon, siihen voi jättää varauksen.
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Ennakkotietona on, että tänä vuonna on ilmestymässä
kirja: Russarön linnake
Tekijä: Silvast, Pekka
Julkaisuvuosi: 2013 Kieli: suomi
Kustantaja: Hanko : Pekka Silvast, 2013.
Tarkempia tietoja meillä ei tästä kirjasta tai kirjoittajasta ole.
(Suomen majakkaseura on viime vuonna julkaissut kirjan:
Russarö : Hankoniemen silmä / työryhmä: Seppo Laurell ... [et al.].)
Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Kirja voisi olla Jose Carlos Somozan jännitysromaani Clara ja varjot. Siinä taideteoksiksi muokattuja ihmisiä mm. myydään ja vuokrataan. Kirjan esittely löytyy mm. kirjasampo.fi-sivulta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3185
Myös Laird Huntin Ray of the star -romaani vastaa hiukan kuvaustasi. Kirjaa ei ole suomennettu:
http://lairdhunt.net/books/ray-of-the-star/
Somozan kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
Nelinumeroisen pin-koodin saa mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Turvallisuussyistä koodia ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Verkkoasiointia varten kirjastokortin numeron ja pin-koodin lisäksi on luotava käyttäjätili Lastu-kirjastoon. Tähän löytyvät ohjeet Lastu-kirjaston etusivulta http://lastukirjastot.fi/start
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo...
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Paras lähde sinulle on Maailman musiikin keskuksen sivusto. Varsinaista listaa siellä ei ole, mutta sivuston kautta löydät tietoa yhtyeistä ja esiintyjistä, konserteista ja tapahtumista:
http://www.globalmusic.fi/fi/koti
http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/maailman-musiikin-keskus-global-mu…
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Valitettavasti en toistaiseksi ole löytänyt paikkaa mistä voisit
lainata k.o elokuvia. Ovatko ne kaikki muuten pyöräilyaiheisia?
Ainakin "Stars and Water Carriers" on saatavina videolla mm.
Bicyckling Books-kustantamolta, hintaan 19,99 puntaa. Sähköposti-
osoite on sales@bikebook.demon.co.uk. Vai oletko jo tutkinut osto-
mahdollisuuksia netin kautta?
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
