Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://finna.fi
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) .
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Esa Pakarinen ei ole voittanut mestaruuksia, mutta on kyllä osallistunut harmonikkakilpailuihin.
Vesa Kurkelan ja Marko Tikan kirjassa on luettelo harmonikkakilpailuista ja niiden voittajista Suomessa 1925-2011 sekä luettelot suomalaisten tärkeimmistä sijoituksista kansainvälisissä kilpailuissa 1934-2011. Esa Pakarista ei näissä listauksissa mainita.
Pakarinen muistelee itse voittaneensa Pohjois-Savon mestaruuden vuonna 1949, olleensa Itä-Suomen mestaruuskilpailussa kolmas ja kaksi kertaa SM-kilpailuissa kuudes. Viljo Immosen mukaan hän osallistui SM-kilpailuihin vuonna 1949 ja oli kuudes.
Lähteitä:
Immonen, Viljo: Hanurin tarina:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1973. Kansalliskirjaston...
Andrew Lloyd Webberin säveltämä ja Tim Ricen käsikirjoittama rockmusikaali Jesus Christ Superstar eli Jeesus Kristus Supertähti esitettiin Helsingissä Savoy- pääsiäisen aikaan keväällä 2002.
Musikaali sai ensi-iltansa Suomessa Tampereen Popteatterin ja Finntheatren yhteistuotantona Tampereella jäähallissa 19.8.1972. Teatteriensi-ilta oli Kotkassa vuonna 1980. Musikaalia on esitetty myös Lappeenrannassa Ja Turussa (Åbo Svenska Teater).
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004022476.html
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/08/JKR3sivu-1024x929.jpg
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/jesus-christ-superstar/
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Etsityn kaltainen junan kulun kuvaus sisältyy ainakin Viljo Kojon novelliin Hopeahäät, joka sisältyy vuonna 1925 julkaistuun kokoelmaan Yllätys. Siinä kiertävä suutari Höllin Heikki kertoo isännille, millaisia tarinoita juna milloinkin pitää:
"Muistakaapas vain kuunnella, kun se asemalta lähtee, niin eikös sano: Noh! Nyt matkan tekkoon... no, nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon, matkan tekkoon, matkan tekkoon... Mutta sillan kohdalla sanoo: Varovasti, varovasti, varovasti. Ja kun tullaan ylämäkeen: Höllin Heikin housut puttoo... Höllin Heikin housut puttoo... housut... puttoo... housut... puttoo... puttoo... put-too... Mutta kun on päästy mäelle niin: Ei put-took-kaan, ei put-took-kaan, ei...
Merikissa (Anarhichas lupus) on suomeksi myös kissakala. Sillä on siis kaksi suomenkielistä nimeä. Kummankaan nimen etymologiasta en kuitenkaan löytänyt tietoa, joten suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta.Kotimaisten kielten keskus: Kysy sanojen alkuperästä https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Se on -41,5 astetta helmikuussa 1966.LähteetKaleva 2.1.2024: https://www.kaleva.fi/oulussa-mitattiin-415-asteen-pakkanen-helmikuussa/6166738Helsingin Sanomat 14.3.2018: https://dynamic.hs.fi/latoja/publications/cold_spell_story/Oulu/
Joni Skiftesvikistä on olemassa mm. elämäkertateos:
- Järvinen, Esa: Tarinaniskijä Skiftesvik-80 luvun kirjailijan synty ja vastaanotto, 1990.
Kokoomateoksista esim. seuraavissa on Skiftesvikistä:
- Kotimaisia nykykertojia 3, Kirjastopalvelu, 2000
- Osaavia oululaisia, Oulu : Kastellin yläaste, 1995
Lisää kirjallisuutta löydät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 kirjoittamalla asiasanaksi Skiftesvik, Joni tai kirjastomme ylläpitämästä Ostrobotnia - Pohjoispohjanmaan aluetietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 (myös lehtiä).
Muuta aineistoa:
- Oulun kaupunginkirjaston kotisivulla on luettelo
Itsenäisyytemme ajan oululaista...
Ensimmäisenä kannaittaisi kysyä lähimmästä kirjastosta. Oman kunnankirjastosi aineistoa voit selata Internetissä osoitteessa:
http://tiekko-info.origonet.net
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta löytyy myös mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:
http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=033726d6-9cc1…
Kirjoja ovat esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Suomenkielistä kirjallisuutta lävistyksistä on varsin vähän. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyvät teokset Juntunen, Juho: Tatuoitu (WSOY, 2004) ja Pönkä, Antti: Lävistyskorujen nikelipitoisuudet - analyysituloksia ja kirjallisuuskatsaus lävistysten terveyshaittoihin (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2003)
Englanniksi HelMet-tietokannasta löytyivät mm. Durfee, Dale: Tattoo / photographs by Dale Durfee (Aurum, 2006);Cohen, Tony: The tattoo (Outback Print, 2000); Dunbar, Andrew:Body piercing (Wakefield press, 1998).
Aiheeseen liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä kirjastossa paikan päällä tiedonhakupäätteillä Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Hakusanalla "lävistys"...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan muita Isabelle Eberhardtin teoksia kuin mainittu Islamin siimeksessä ei näytä suomennetun.
HelMet-kirjastoista ei myöskään muilla kielillä löydy muuta. Sen sijaan yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy moniakin hänen teoksiaan ja yksi häntä käsittelevä kirja. Näiden tarkempaa saatavuutta voitte kysyä omasta lähikirjastostanne, mikäli nämä teitä kiinnostavat:
Tekijät: Eberhardt, Isabelle
Nimeke: Au pays des sables : les éditions du centenaire, 1904-2004 / Isabelle Eberhardt ; composées par Marie-Odile Delacour et Jean-René Huleu
Aineisto: kirja
Julkaistu: Paris : Losfeld , cop. 2002
Tekijät: Eberhardt, Isabelle
Nimeke: Dans l’ombre chaude de l’Islam / Isabelle Eberhardt...
Kysymyksessä on ilmeisesti Josef Lankan ohjaama tsekkoslovakialainen vhs-animaatio "O CLOVICKOVI" vuodelta 1988, suomalaiselta nimeltään Mainen, joka näyttäisi olevan vielä saatavilla Hattulan pääkirjastosta. Kaukolainapyynnön siitä voi tehdä HelMet-kirjastoista.
Bobby and Jackie -A love story kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Myöskään Caroline Kennedyn tämän syksyisen kirjan suomentamisesta ei vielä ole tiedotettu.
Hämeenlinnan kirjastossa on Charles R. Swindollin teos Armoherätys (2010).
Swindollin muut suomennetut teokset ovat:
Valo voittaa pimeyden, 2004
Viisautta tielle, 2003
Kymmenen syytä miksi Jeesus tulee pian, 1999
Lähemmäs liekkiä 1994
Kutsuttu palvelemaan, 1991
David-nimistä kirjaa ei ole suomennettu eikä sitä löydy Suomen kirjastoista myöskään englanninkielisenä.
Englanninkieleisiä teoksia muissa Suomen kirjastoissa:
The strong family : Bible study guide, 1991
The grace awakening devotional, 2003
Em. teoksia voit halutessasi tilata kaukolainaksi kirjastomme kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei hankita uskonnollista kirjallisuutta englannin kielellä pienen kysynnän vuoksi.
