Apuvälineeksi suosittelisin Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston sivuja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ja http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Molemmissa voi edetä valitsemalla kielivalikosta (käännöksen kieli tai käännöskieli) LIETTUA ja klikkaamalla HAE.
Aikuiskasvatusalan kirjallisuutta julkaistaan vieraillakin kielillä, esim. alan väitöskirjat ovat usein englanninkielisiä. Jonkinlaisen yleiskatsauksen aiheesta saa käyttämällä kansallisbibliografiaamme https://finna.fi Polku esim. HAKU > valitse hakutyyppi ASIASANA > kohtaan HAKUSANA(T) aikuiskasvatus (tai joku muu sana, esim. aikuiskoulutus, aikuiskouluttajat, aikuisopiskelu). Tarkempia ohjeita löytyy aloitussivulta.
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,...
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta.
Lähde:
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2...
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -kirjassa yleisin arvo setelille on 50 euroa. Täysin virheettömän (käyttämätön seteli) setelin arvo saattaa olla jopa 150 euroa. Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalvelua (maksullinen). Linkki sivulle http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain...
Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
