Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Kirjastosta löytyy seuraava teos, joka käsittelee antiikin ajan urheilua:
Koski, Sami: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille, Jyväskylä : Atena, 2004
Urheilun historiaa käsittelevästä kirjasta löytyy tietoa ainakin olympialaisten historiasta:
Urheilulajien synty / Juha Kanerva, Vesa Tikander, Teos, 2012.
Lisäksi monista antiikin aikaa yleensä käsittelevistä teoksista löytyy tietoa myös urheilusta. Ainakin näitä kirjoja kannattaa katsoa:
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava, Teos, 2009.
Antiikin Kreikka / Nathaniel Harris, Gummerus, 2004.
Antiikin ajan kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja voi hakea verkkokirjastosta asiasanoilla: antiikki ja kulttuurihistoria.
Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista löytyy...
Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien...
Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee."
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Valitettavasti mekään emme onnistuneet löytämään ko. kirjailijasta enempää tietoa. Vaikuttaisi salanimeltä. Lisäksi teos näyttää olevan hyvin pienen kustantamon tai julkaisijan julkaisu. Ja koska teos on 80-luvulta ei tuosta julkaisijastakaan löydy netistä mitään tietoa enää. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista voisi olla jotakin tietoa kyseiseen kirjailijaan/salanimeen liittyen?
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Kirjasto ottaa vastaan hyväkuntoisia(uudehkoja) kirjoja, cd-levyjä ja nuotteja. Niistä valikoidaan kokoelmaan sopivat.
Useista kirjastoista löytyy vaihtokirjahylly. Siihen voi tuoda pieniä määriä kirjoja toisten asiakkaiden otettavaksi.
Suuria määriä lahjoituskirjoja ei kannata yhdellä kertaa kantaa kirjastoon.
