Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång...
Juho Frans Kuorikoski, s. 13.8.1885 Amerikassa, yo 10.6.1905, vp 5.1.1909 (cl), pt 19.7.1911 (kh), palv. ylim. Kiuruvedellä ja Hankasalmella, Orimattilan kpl 1.5.1920, Kangasniemen kkh 1.5.1933, rov. 1937. Lähde: Godenhjelm, Hugo : Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli.- Kuopio, 1944. s. 187-188.
Itämeren rannoilla -sarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2011, uusintoina 2013 ja 2015. Se on ulkomainen osto-ohjelma, saksalaisen Vidicom Media Productions -tuotantoyhtiön dokumenttisarja.
Valitettavasti ohjelmaa ei ole saatavilla kirjastoissa. YLE Areenassakin sarjan katseluaika on jo päättynyt. Tuotantoyhtiön sivulta http://www.vidicom-tv.com voit etsiä heillä myynnissä olevia tallenteita (Shop).
Yleisradiolle voi esittää ohjelma- ja uusintatoiveita osoitteessa https://palaute.yle.fi/.
Useampia sivupersoonia esiintyy ainakin seuraavissa romaaneissa.
Clark, Mary Higgins: Kauhu kiertää kaupunkia
Grimsrud, Beate: Hullu vapaana
Sheldon, Sidney: Kerro minulle unesi
Useimmissa muissa aihetta sivuavissa romaaneissa kyse näyttäisi olevan vain yhdestä sivupersoonasta. Halutessasi voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta laittamalla perushakuun (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_id=extendedSearch_WAR…) asiasanaksi "sivupersoonat" ja valitsemalla alempaa valikoista rajauksiksi kategoria "kaunokirjallisuus" ja aineistolaji "kirja".
Lisäksi elämäkertojen ja muistelmien puolelta löytyvät seuraavat teokset.
Chase, Truddi: Jänis ulvoo
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Sukulaisten etsimisessä kannattaa kääntyä kirkkoherranviraston puoleen.
Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta kuuluu nykyään Hollolan seurakuntaan.
Hollolan kirkkoherranvirastoon voi lähettää sukuselvityspyynnön tai sen
voi tilata puhelimitse. Sukuselvitys on maksullinen.
Kuhmoisten seurakuntatoimistossakin
osataan varmasti auttaa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot:
Hollolan kirkkoherranvirasto
Keskuskatu 2, 1.krs, 15870 Hollola
Puh. 044 524 6259, fax (03) 780 6638
Avoinna ma-pe klo 9–14
hollolan.seurakunta (at) evl.fi
Kuhmoisten seurakuntatoimisto
Toritie 52, 17800 Kuhmoinen
Puhelinvaihde (03) 523 2300, fax (03) 523 2312.
Avoinna ma, ke klo 9–13. Puhelimeen vastataan myös muina arkipäivinä mahdollisuuksien mukaan....
Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy
https://www.lexico.com/en/definition/steezy
WSOY on julkaissut Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa suomeksi. Tämän syksyn kirjakatalogissa Christmas Shopaholic-kirjaa ei vielä ole, joten täksi jouluksi ei näyttäisi olevan tulossa.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Häneltä ei ole suomennettu muita kuin nuo kaksi mainitsemaasi teosta. Ne ovat itsenäisistä teoksista koostuvan ns. Pantagruel-sarjan kaksi ensimmäistä osaa.
Rabelaisin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua näiden lisäksi Mihail Bahtinin kirjallisuustieteelliseen klassikkotutkimukseen "Francois Rabelais: keskiajan ja renessanssin nauru". Se on alunperin ilmestynyt suomeksi vuonna 1995 Taifuunin kustantamana ja myöhemmin Liken toimesta pokkaripainoksena.
Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Inge Ojalan "Sori, että mä olen olemassa" on suomennettu viron kielestä. Englanninkielisenä kirjaa ei löydy. Ilmeisesti sitä ei ole edes käännetty englanniksi.
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
