Sana kaippari on slangia, ja sitä on käytetty jo 1900-luvun alussa. Sanalla on useita merkityksiä: 'toveri, ystävä, kaveri' tai 'poika, mies, kundi, tyyppi'. 1920- ja 30-luvuilla kaippari-sanaa on käytetty merkityksessä 'jätkä, hamppari'. Kaipparista on myös samaa merkitsevät muunnokset kaiffari, gaiffari tai kafru.
Nykysuomen sanakirja 5. (WSOY, 1980)
Paunonen, Heikki: Tsennaaksi Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
Helmet-sivuilta kirjastojen lasten rooliasut löytyvät kirjoittamalla hakusanaksi rooliasut ja valitsemalla aineistoksi "esine". Rooliasuja on tällä hetkellä vain Espoon Entressen ja Espoon kirjastoauton kokoelmissa. Tässä linkki hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1899213__S%28rooliasut%29%20f%3Aq__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Vaatteet voi varsinaisesti nähdä vain kirjastossa, kuvia niistä ei ole.
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its...
Nämä saattavat olla kyseessä:
Ranskalainen TV-sarja "Tiedettä, ei taikuutta" (C'est pas sorcier). Ohjelmassa ollaan välillä laboratoriossa, ja siellä olevien TV-monitorien kautta siirrytään tutustumaan eri aiheisiin. Ohjelmassa esiintyi kolmihenkinen tekijäryhmä. Löydät sarjasta jaksoja helposti Youtubesta sen ranskalaisella nimellä.
PC-peli on ehkä nimeltään "Putt-Putt". Sarjan kuvaus Wikipediassa vastaa aika hyvin kertomaasi. Esimerkin siitäkin löydät Youtubesta.
Tekijänoikeussuoja koskee myös teoksen nimeä. Sinun kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia.
https://tekijanoikeus.fi/
https://www.sanasto.fi/
https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
https://www.bod.fi/fingerprint/fi/yleinen/tekijanoikeusvinkit-kirjan-kirjoittajalle/
https://minedu.fi/documents/1410845/3961072/Lausunto+1998-03+Teoksen+nimen+tekij%C3%A4noikeudellinen+suoja
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Hei!
Helmet-kirjastoissa näyttää olevan saatavilla varsin vähän kysymykseesi liittyvää tietoa. Relevanteimmalta näyttää teos:
Suhonen, Ville. Nimeke Tilapäiset tulvasuojelurakenteet : selvitys tarjolla olevista vaihtoehdoista / Ville Suhonen ja Kari Rantakokko. Kirja on hyllyssä-tilassa Pasilan kirjastossa, Sellossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä vuoden 1987 elokuvaa ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa, pelkästään paljon myöhäisempi animaatioversio.
Elokuvan voi tiukan paikan tullen kuitenkin ostaa varsin halvalla hinnalla. Esimerkiksi Levykauppa Äx myy sitä 6,95 eurolla.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
