Valitettavasti nämä Susikoira Roi - seikkailu saaristossa -videot ovat olleet todellakin niin suosittuja, että ne ovat kuluneet loppuun pääkaupunkiseudun kirjastoista ja yksi kappale on jäänyt palauttamatta. Myöskään YLE:n tallennemyynnissä ei enää ole saatavilla videoita Susikoira Roin seikkailuista. Useissa kaupunginkirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, myös naapurikunnissa, se kuitenkin vielä on saatavilla. Saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index Videon voi kirjastosta pyytää tilattavaksi myös kaukolainana. Vantaalla kaukopalvelumaksu on 7,00 €.
Lasten aineistosta ei peritä sakkoja eikä sellaisesta aikuisten aineistosta, jonka lapsi on lainannut omaan käyttöönsä omalle kortilleen. Olisitko lainannut aikuisten osastolle kuuluvan kirjan ja maksut näkyvät siksi asiakastiedoissasi? Virkailijan tulisi poistaa sakot tiedoistasi seuraavan kerran käyt kirjastossa. Lainaus- tai varauskiellossa et ole, koska maksukatto on 10 euroa. Hyvää kesää myös sinulle!
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Sekä HelMetin että Kirjastot.fi:n oikeus käyttää kirjojen kansikuvia luetteloissa perustuu kustantajien kanssa tehtyyn sopimukseen. Mitä näissä sopimuksissa on mahdollisesti sanottu muiden kirjastojen käyttöoikeuksista, selviää vain ottamalla yhteyttä suoraan Helsingin kaupunginkirjaston verkkopalveluihin ja Kirjastot.fi:n toimitukseen.
Internetissä on laajasti hyväksytty (ns. hiljaisella suostumuksella) sellainen kansikuvien käyttö, joka edistää kyseisten tuotteiden myyntiä. Hiljainen suostumus tarkoittaa, ettei oikeudenomistaja valvo näiltä osin oikeuksiaan, koska ei pidä toimintaa haitallisena vaan jopa hyödyllisenä. Se ei tee toiminnasta muodollisesti laillista, mutta käytännössä seurauksetonta.
Kansikuvan tulostaminen ja tulosteiden...
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Etsitty kirja on Veikko Huovisen Lemmikkieläin : fantasia ihmisistäni (WSOY, 1966).
"A. Johnson on suunnattoman rikas. Hän asuu kukkulalle rakennetussa loistohuvilassa ja antaa työtä kahdellesadalle tuhannelle ihmiselle. Käytännöllisesti katsoen hän omistaa koko kaupungin, johon avautuu vaikuttava näkymä olohuoneen kymmenen metrin levyisestä ikkunasta. Mutta jotakin häneltä vielä puuttuu. Johnson haluaa ilmielävän ihmisen lemmikkieläimekseen katsellakseen häntä - ei pilkkahinnasta, sillä hän arvostaa ihmistä. Valinta osuu rutiköyhään Fr. Jacobiin, tarjous on ainutlaatuinen: 50 000 killinkiä vuoden palveluksesta, mukava lasiasunto ylellisen huoneiston keskellä, hyvä ruoka, viinaakin kolme desilitraa keskiviikkoisin. Jacob tienaisi enemmän...
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Vaikea sanoa mistä tuollainen ilmoitus on näytölle ilmaantunut.
Saatta olla, että teksti liittyy katsomaanne elokuvaan. Youtube-videoita katsoessa saattaa näytölle ilmestyä erilaisia ilmoituksia tai verkkolinkkejä.
Toinen vaihtoehto on, että ilmoitus liittyy johonkin muuhun käyttämäänne palveluun kuin Youtubeen.
Om arvioni on, että tietomurrosta ei ole kyse. Korostan kuitenkin, että en ole tietoturva-alan ammattilainen. Mikäli haluatte saada asiantuntevan mielipiteen, kannattaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen.
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita...
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:
https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
Kysytyn kaltaisia kirjoja löytyy kyllä muitakin. Tarjolla on niin tositapahtumiin perustuvia kaunokirjallisia romaaneja kuin myös tietokirjallisuutta. Jo kysymyksessä mainittu Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut useampia tosipohjaisia historiallisia romaaneja, kuten Metsän poika tahdon olla ja Satujen kuningas. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut tositapahtumiin perustuvia historiallisia nuortenkirjoja tunnettujen kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosista. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Ei ole minulle suvannot ja Aurora, keisarinnan hovineito. Leena Virtanen puolestaan on viime vuosina julkaissut nuorille suunnatut tietoteokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Niin ikään nuorille suunnatussa Pieni opas suureen...
Tätä kirjaa ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi. Kansallisbibliografiamme Fennican mukaan Wintersonilta on suomennettu seuraavat teokset: Ihoon kirjoiteettu (Written on the body), Taidetta ja valheita (Art and lies) ja Uskallus ja intohimo (The Passion). Näitä kaikkia on hankittu myös kirjastoihin.
