Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "...
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Nina Hurma oli kirjailijanimi, jonka takaa paljastuu Niina Niskanen. Häneltä ilmestyy nyt syyskuussa 2022 uusi teos Rihkama (Gummerus). Sen kerrotaan olevan itsenäinen päätösosa näille kahdelle aiemmalle romaanille.
Lähde: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Palauta kaikki lainat ja hoida mahdolliset rästimaksut pois. Tule jonkun Helmet kirjaston tiskille ja kerro että haluat lopettaa kortin.
Voit säilyttää Helmet kortin vaikka muutatkin paikkakunnalta. Kortin voi pitää, kunhan on osoite Suomessa ja muuttaa yhteystiedot ajantasaisiksi.
Kortilla voi silloin käyttää esim. e-aineistoja.
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results
Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results
Lisäksi on Suomessa satoja erikoiskirjastoja.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (...
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Kirjastokinon käyttö PIKI-kirjastokorteilla päättyi 30.11.2023. Sen korvaa Cineast-niminen elokuvapalvelu. Cineastin aloitus valitettavasti viivästyi alun perin suunnitellusta ja PIKI jäi hetkeksi vaille elokuvapalvelua.
PIKIn tarjoama elokuvapalvelu vaihtuu | | piki.fi (finna.fi)
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Verkosta löytyy suomenkielistäkin tietoa esim. osoitteesta http://www.wwnet.fi/users/jokinen/ tai http://www.raahe.fi/~lukio/oppilastoita/atk/celine.html Kokeilkaa Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja valitkaa etsi kielellä suomi -vaihtoehto ja saatte silloin tulokseksi suomenkielisiä www-sivuja Celine Dionista. Tosin kriittinen pitää olla, koska monet sivuista ovat yksityishenkilöiden tekemiä ja voivat sisältää virheitä, mutta eivät välttämättä. Espoon kaupunginkirjastosta löytyy parikin Celine Dionin elämäkertaa, mutta ne ovat englanninkielisiä ja joitakin lehtiartikkeleita löytyy.
Turun kirjastoista ei löydy yhtään Leon Urisin teoksia käsittelevää tutkimusta, mutta ainakin nettikirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi voi hankkia vuonna 1998 ilmestyneen Kathleen Shine Cainin teoksen "Leon Uris - A Critical Companion" (ISBN 0-313-30231-6). Teosta mainostetaan ensimmäisenä Urisin tuotantoa käsittelevänä laajempana tutkimuksena.
Suomenkielistä tietoa Philip Ridleystä on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkeleita Ridleystä ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista. Monissa kirjastoissa Aleksi on myös asiakkaiden käytössä.
