Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Seinäjoen kirjasto kuuluu nykyään Etelä-Pohjanmaan kirjastojen Eepos-kirjastokimppaan. Vanha Seitti-kortti kelpaa kuitenkin edelleen. PIN-koodin saat kirjastosta, voit käydä missä tahansa Seinäjoen kirjastossa sen kysymässä. Puhelimitse ja sähköpostitse PIN-koodia ei anneta.
Pääset katsomaan Kirjastokinon elokuvia, kun valitset kirjastoksi Eepos-kirjastot. Kirjastokortin tunnus on viivakoodin alapuolella oleva numerosarja ja PIN-koodi nelinumeroinen salasana, jonka saat kirjastosta. Samoilla tunnuksilla voit kirjautua verkkokirjastoomme https://eepos.finna.fi/. Voit lainata mm. kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös perinteisten lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu siellä samoilla tunnuksilla.
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Minecraft-kerhoon ei ole ikärajaa, mutta siihen pitää ilmoittautua.
Ilmoittautumislinkki on tapahtumasivulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Tap…
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Voisit kokeilla Lainaa kirjastolainen -palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Lainaa_kirj…
Se toimii sekä Helsingissä että Espoossa.
Helsingissä mukana ovat isommat kirjastot, Espoossa palvelua voi pyytää kaikista lomakkeen kirjastoista.
Lisäksi voist kokeilla Entre Ryn vertaisopastajia. Hekin ovat tosi käteviä.
Taidetilan varauksista pääkirjastossa huolehtivat Anitta Huusari puh.0206158455 ja Sari Nieminen 0206156433. Vuokra on 127,85€ / viikko.
Näyttelytilaa kannattaa kyllä kysellä jo nyt jos tarkoituksenne on pitää näyttely jonain tiettynä aikana.
Etsimäsi voisi olla Minna Lindgrenin Ehtoolehto-sarja. Minna Lindgren on kirjailija ja toimittaja, jonka Ehtoolehto-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa: Kuolema Ehtoolehdossa, Ehtoolehdon pakolaiset ja Ehtoolehdon tuho. Kirjan sankarit ovat yli 90-vuotiaita palvelutalo Ehtoolehdon asukkaita.
Alla kustantajan tietoa kirjailijasta ja kirjoista:
http://www.teos.fi/kirjailijat/minna-lindgren.html
Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=minna+lindgren ehtoolehto*
Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.
Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.
Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975
Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979
Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990
Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986
Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970
Luukkanen,...
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Valitettavasti ei kirjallisuutta Imatran valtionhotellista kovinkaan paljon ole. Löysin Suomen kansallisbibliografiasta vain kaksi kirjaa, jotka mahdollisesti voisivat sisältää kuvia. En kuitenkaan pysty arvioimaan kuvien määrää ja laatua, koska julkaisut ovat hankalasti saatavilla eli vain Kansalliskirjastosta, joka ei anna kotilainoja tällaisesta aineistosta. Kansalliskirjaston henkilökunnalle voi silti esittää pyynnön tutkia, onko ao. julkaisuissa mitään kysyjän tarkoittamasta aiheesta. Yhteyden Fennica-kokoelman hoitajiin saa sähköpostitse osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi.
Henrik Lilius: Imatran valtionhotelli : arkkitehtuurihistoriallinen selvitys ja restaurointiohjelma. - Helsinki : Alko, 1983. - Kaksiosainen teos, jonka...
Osoitteesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000967484.html löytyvässä Ilta-Sanomien nekrologissa kerrotaan, että Kotiranta työskenteli luokanopettajana 1980-luvulta lähtien. Iltalehden nekrologissa osoitteessa https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2015072720095443 puolestaan tarkennetaan, että hän opetti viimeiset vuotensa musiikkia Vantaalla Kytöpuiston koulussa.
