Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
Etsimäsi novellikokoelma on Karo Hämäläisen ja Salla Simukan Luokkakuva (Tammi, 2009). Hautajaisissa kuokkavierailevasta tytöstä kerrotaan tarinassa Kuokkavieras; matkojensa lavastajasta kertoo Maailmanmatkaaja.
"Luokkakuvassa on erilaisia tarinoita tavallisista nuorista ja tavallisia tarinoita erilaisista nuorista. -- Luokkakuvan kuudessatoista tarinassa kirjailijapariskunta valottaa nuorten elämänmenoa eri suunnista ja spektrin kaikissa väreissä."
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Kuvaamaasi höyhenenkevyttä lomalukemista löytyy varmaan parhaiten kun Helmet-hakuun kirjoittaa chick lit ja rajaa haun koskemaan e-kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Schick%20lit__Ff%3Afacetcoll…
Halutessaan voi rajata myös kielellä.
Esimerkkejä suomenkielisistä uudehkoista kirjoista:
Kesä kasiysi / Sirpa Saarikoski
Avokadopastaa : romaani / Kia Walli
Kymmenen unelmaani / Lori Nelson
Puppiduu / Laura Paloheimo
Tee se itse -vauva : romaani / Karoliina Sallinen
Bridget Jones : vauvapäiväkirja / Helen Fielding
Saman haun voi rajata myös äänikirjoihin.
Tosin silloin ei löydy neljääkymmentä kirjaa suomeksi vaan vain neljä.
Toivottavasti näistä vinkeistä on apua blogeilussa.
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto...
Ystävyysaiheisia novelleja on esim. seuraavissa teoksissa, joita löytyy kirjaston aikuistenosaston kokoelmasta:
Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (Sammakko, 2015)
Munro, Alice: Viha, ystävyys, rakkaus : kertomuksia (Tammi, 2002)
Ystävyys on lahja (Mielenterveyden keskusliitto, 2005)
Steinbeck, John: Helmi ; Taivaan laitumet ( Suuri suomalainen kirjakerho, 1987)
Mäkijärvi, Leena: Enkeli vierellesi (Queen publishing, 2003)
Seuraavana on Jyväskylän Vaajakosken kirjaston kirjalista oman kirjaston tapahtumaa varten keväällä 2018:
YSTÄVYYSAIHEISIA NOVELLEJA
Canth, Minna: Ystävykset (Kertomuksia)
Holopainen, Anu: Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi NYT! (Taskunovellit)...
Seuraavia www-sivuja kannattanee käydä katsomassa:
http://www.uwasa.fi/comm/kurssit/reetori/machiavelli.html
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lisensiaatti Mikko Lahtisen
valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/65.html
Lyhyehkön englanninkielisen tietosanakirja-artikkelin löydät täältä:
http://www.biography.com
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan kirjaa löytyy ainoastaan Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Tampereen Yliopistojen kirjastoista. Kaukolaina-pyynnön voit tehdä Helsingin kirjastojen kautta. Kysy lähimmästä kirjastostasi tarkempia ohjeita. Voit tehdä pyynnön myös Internetin kautta osoiteessa: http://www.lib.hel.fi Valitse kirjastopalveluiden opas, sieltä löydät Kaukopalvelu henkilöasiakkaille.
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen...
Kaikkein ensimmäiseksi et saa tätä vastausta sähköpostiisi, mutta se ei ole ongelma, koska julkaistut vastaukset voi lukea sivuiltamme. Suurin osa viesti- ja ilmoituspalveluista toimii vielä myös paperisen postin kautta, mutta kulut niistä voivat olla käyttäjälle suuremmat. Osa viestinnästä toimii verkkotunnistautumisen avulla eikä käytä postin tyyppistä viestintää enää lainkaan. Tällaisia ovat esim. pankit, ja esimerkiksi muu laskutus e-laskuina suoraan pankkiin, Suomi.fi:n piirissä ovat palvelut, esim. Kelan, verotoimiston ynnä muiden vastaavien viestit, myös kunnan viestinä, esim. terveyspalvelut. Suomi.fi:n liittyy myöhemmin vielä enemmän tämän tyyppisiä julkisia palveluja. Verkkolehdet toimivat usein käyttäjätunnuksin. Myös monet...
Juuri tuosta Jukka Lampelan laulamasta versiosta ei valitettavasti ole olemassa nuottia. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Fono.fi:n mukaan Jamshtshik ne goni loshadei ja parhaiten se tunnetaan nimellä Ajomies ja mm. Topi Sorsakoski & Agents, Olavi Virta ja Carola ovat levyttäneet sen. Sanat tähän versioon on tehnyt Reino Helismaa.
Ajomies-nimellä kappaleeseen löytyy nuotit mm. Suuri toivelaulukirja 2:sta ja Topi Sorsakoski & Agents-nuottikirjasta.
Lista kappaleen eri versioista Ylen äänitetietokanta Fonossa
Suuri toivelaulukirja 2 Outi-kirjastoissa
Topi Sorsakoski & Agents Outi-kirjastoissa
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
