1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Se voisi olla Ruscus aculeatus eli suomeksi Pikku Ruskus. Parsan sukuinen ja hyvin yleinen vihreä lisä kukkakimpuissa.
Lisäkkeet saattaisivat olla kukkia. Ruskus voi lisääntyä myös suvuttomasti eli lisäkkeet voisivat olla myös jotain muuta.
Varmempaa tietoa löytyisi varmaan viherkasvikirjoista tai kukkakauppiaalta kysymällä.
Netistä löytyi tietoa kasvista Linkki wikipediaan, linkki
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi varsin hyvin sopia brittiläinen piirroselokuva "Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki" (alkup. "The Talking Parcel") vuodelta 1978.
Elokuva on tarkastettu Suomessa videolevitystä varten syyskuussa 1989.
Tieliikennelaki sanoo, että "Ajoneuvossa ja raitiovaunussa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään." Laki ei siis kiellä kännykän käyttöä hands free -toiminnalla, jos se ei vaaranna liikenneturvallisuutta.
Lähteet:
Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laita matkapuhelin pois - Laitteiden käyttö ajon aikana - Liikenneturva
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
Kotisivu: http://www.dainst.de/abt/rom.html ja katuosoite:
Deutsches Archäologisches Institut
Abteilung Rom
Via Sardegna, 79
I-00187 Roma
Tel: +39/06/4888141
Fax: +39/06/4817493
E-Mail: dairsekr@librs6k.vatlib.it
Kaipaamasi kirja saattaa hyvinkin olla Romain Rollandin kirjoittama Mestari Breugnon. Se on alunperin ilmestynyt v. 1919 (suomeksi 1979). Tapahtumapaikkana on ranskalainen pikkukaupunki Clamecy 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja päähenkilönä veijari ja elämäntaituri Colas Breugnon.
Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanalla 'tanssiterapia' seuraavat teokset:
Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tulkena (SMS-tuotanto, 1995),
Esitttävän taiteen psykologia (Puijo, 1997) sekä
Wilson, Glenn, Mieli ja taide (Mielenterveyden keskusliitto, 2000).
Teoksissa, jotka käsittelevät musiikki-, luovuus-, draaama- tai taideterapiaa saattaa olla mainintoja myös tanssiterapiasta.
Aineiston saatavuustiedot voit tarkistaa esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1083748127 tai tiedustelemalla kirjastosta.
Sensorisen integraation häiriö on aivojen toimintahäiriö, joka voi ilmetä monenlaisina oireina: lapsi voi olla levoton, arka, kömpelö tai kiukkuinen. Häiriö aiheuttaa usein vaikeuksia myös kouluoppimisessa.
Kansainvälisistä aihetta runsaasti esittelevistä tieteellisistä lehdistä mainittakoon American Journal of Occupational Therapy ja The British Journal of Occupational Therapy. Verkossa vapaasti luettavaa aiheeseen paneutuvaa tieteellistä lehteä ei ole tiedossani.
Jean A. Ayres’n Aistimusten aallokossa : sensorisen integraation häiriön ymmärtäminen. PS-kustannus, 2007 –kirja toiminee hyvänä johdatuksena aiheeseen.
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Sinä voit lainata kirjoja suomalaisista kirjastoista kaukolainaamalla. Kaukolainaus tehdään oman lähikirjaston kautta, eli mene ruotsalaisen kotikuntasi kirjastoon ja kysy minkälainen käytäntö heillä on.
Kirjastokorttia suomalaiseen kirjastoon et voi saada. Yleensä kirjastokortin saamiseen vaaditaan osoite Suomessa.
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Helsingin kaupunginkirjastossa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta Helsingin yliopistolla on itsenäistä tenttimistä varten muutamia tenttiakvaarioita keskustassa, Viikissä ja Kumpulassa. Alla lisää tietoa:
http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/
Myös monilla muilla yliopistoilla on tenttiakvaarioita, jotka ovat usein yliopistokirjastojen tiloissa.
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
